Ruotsi kohdun siirto

Ruotsissa jännitetään syntyykö kohdunsiirron saaneille lapsia
Kyseessä on ensimmäinen laaja tutkimushanke, jossa pyritään testaamaan pystyvätkö kohdunsiirron saaneet naiset saamaan omia lapsia. Tutkimukseen osallistuu yhdeksän naista.

Ruotsalaislääkärit ovat onnistuneet siirtämään muutaman vuoden sisällä yhdeksälle naiselle sukulaisen lahjoittaman kohdun. Seuraavaksi naiset yrittävät tulla raskaaksi ja synnyttää lapsia.

Kyseessä on uraauurtava tutkimushanke, jossa pyritään testaamaan pystyvätkö kohdunsiirron saaneet naiset saamaan omia lapsia. Naiset ovat joko syntyneet ilman kohtua tai se on poistettu kohdunkaulansyövän takia. Useimmat heistä ovat kolmissakymmenissä. Naisten kohdut ovat lahjoittaneet heidän äitinsä tai muut sukulaiset.

Leikkauksessa ei yhdistetty naisten kohtuja ja munajohtimia, joten he eivät pysty tulemaan raskaaksi luonnollisesti. Kaikilla on kuitenkin tallella munasarjat, ja he pystyvät tuottamaan munasoluja. Ennen leikkausta munasoluja otettiin talteen, jotta ne voitiin hedelmöittää koeputkessa. Nyt lääkärit aikovat siirtää alkiot naisten kohtuihin, jotta he voivat saada biologisia lapsia.

Elintärkeiden elinten, kuten sydänten, maksojen ja munuaisten, siirtoja on tehty jo vuosikymmeniä. Nykyään ihmisille siirrettään myös kasvoja, käsiä ja muita ruumiinosia, joilla parannetaan potilaiden elämänlaatua.

Hedelmällisyysasiantuntijat ovatkin painottaneet hankkeen epävarmuutta; ei ole varmaa, ovatko siirtotekniikan avulla syntyneet lapset terveitä.

Uutta toivoa ilman kohtua oleville

Kohdunsiirtoa on kokeiltu onnistuneesti myös Turkissa ja Saudi-Arabiassa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsia ei syntynyt. Turkissa siirteen saanut nainen onnistui tulemaan raskaaksi, mutta raskaus keskeytyi kahden kuukauden jälkeen. Myös Britanniassa ja Unkarissa lääkärit suunnittelevat vastaavia siirtoleikkauksia. Ruotsissa ollaan kuitenkin pisimmällä.

– Tämä on aivan uudenlaista kirurgiaa. Meillä ei ole oppikirjoja, joista katsoa miten leikataan, kertoo tutkimusprojektin johtaja Mats Brännström, joka toimii synnytysten ja naistentautien professorina Göteborgin yliopistossa.

Ruotsissa käytetään eläviä elinlahjoittajia, mitä voidaan pitää mielipiteitä jakavana. Esimerkiksi Britanniassa ja Turkissa käytetään kuolleilta saatuja kohtuja.

Brännströmin mukaan kaikki yhdeksän kohdunsiirron saanutta naista voivat hyvin.

Monet heistä saivat kuukautiset vain kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen. Tämä on merkki siitä, että kohdut toimivat kuten niiden pitääkin. Yksi naisista oli saanut tulehduksen juuri siirrettyyn kohtuunsa, ja osalla oli vähäisiä hylkimisreaktioita. Kukaan potilaista ei kuitenkaan tarvinnut tehohoitoa leikkauksen jälkeen. Brännström kertoo, että naiset viettivät sairaalassa vain muutamia päiviä vaativan leikkauksen jälkeen.

Ruotsissa kohtusiirrot aloitettiin syyskuussa 2012. Alun perin siirtoa suunniteltiin kaikkiaan kymmenelle naiselle, mutta yhdelle leikkausta ei voitu tehdä lääketieteellisistä syistä.

Professori Brännström aikoo järjestää ensi kuussa kollegojensa kanssa ensimmäisen kohdunsiirtoja käsittelevän työpajan. Pian pilottihankkeesta julkaistaan myös tutkimusraportti.

Onnistuneet siirtoleikkaukset luovat toivoa naisille, jotka eivät voi hankkia lapsia kohdun puuttumisen tai sen sairaudelle menettämisen takia. Yksi jokaisesta 4 500 tytöstä sairastaa MRKH-oireyhtymää, jonka takia kohtu puuttuu kokonaan. 

Terhi Toivonen Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_jannitetaan_syntyyko_kohdunsiirron_saaneille_lapsia/7029064