Kolmosluokkalaiset ja A2-kielen valinta

Voi kunpa olisikin mahdollista valita edes yksi A2-kieli, mutta meidän kunnassa ei ole ollenkaan tällaista mahdollisuutta. Epistä.

Ruotsi alkaa seiskalla, jos sitä ei ole ottanut A2 kieleksi...

Mulla ei ole nyt kolmosluokkalaista, mutta jos tosiaa nykyisillä kolmosilla tarjotaan neljää eri kieltä nyt tarjolle, niin en oikein jaksa uskoa, että yksikään toteutuu, koska kaikki ajattelevat varmaan noin, että kolme kieltä on alakoululaiselle raskasta. Tuo ruotsin aloittaminen alakoulun puolella tulee tappamaan varmaan kaikki a2 kielet :( Kieliuudistus tulee siis ajamaan alas koko Suomen kieltenosaamisen, vaikka alunperin tarkoitus oli varmaan toisinpäin.

Itse en teidän tilanteessa varmaan aloittaisi a2 kieltä, koska pojalla on jo muutenkin riittävästi haasteita. Jos poika olisi ns. tavallinen ja lahjakas kielissä, niin luultavasti aloittaisin a2 ruotsin, niin siitä tulisi kans vahva kieli sitten.

Jos jotkut muut kielet kiinnostaa, niin kannattaa muistaa, että koulua vaihtamalla niitä muita kieliä voi löytyä myös. Itse olen hakenut oman pojan a2 kielen perässä kokonaan toiselle koulupiirialueelle, kun omaan pikkukouluun ei muodostunut lainkaan a2 kieltä, kun ikäluokka oli vain 20 oppilasta ja 14 olisi pitänyt saada a2 kielen aloittamiseen.

Ruotsin opiskelu alkaa tosiaan jo kutosella näillä nykyisillä kolmosluokkalaisilla.

Meidän lapselle riittää kyllä tuo englanti,sitäkin joutuu opiskelemaan ,että pärjää. Lisäksi matematiikka on hänelle vaikeaa joten ei oteta hälle lisää aineita.

Miksi ruotsin pitäisi olla vahva?

Ei kannata "turhaan" ottaa A2-kieltä, jos lapsella on jo muutenkin haastetta koulunkäynnissä. Meillä on yks lapsista tosi hyvä kielissä, lukemisessa ja kirjoittamisessa, joten oli helppoa valita hänelle lisäkieli, mutta kyllä hänkin on saanut ihan tosissaan opiskella tätä lisäainetta. Hyvällä tavalla kylläkin, mutta kolmannesta-neljännestä luokasta lähtien lukuaineiden vaativuus kasvaa, joten jos yhtään mietitttää lapsen jaksaminen ja pärjääminen, niin ylimääräiset ihan surutta pois. 

meillä kyllä ehdottomasti valitsee A2-kielen ja täällä se on ranska

Niin ja lukiossa saa käsittääkseni tässä tapauksessa lukea sitä mitä haluaa, eli ei ole pakko jatkaa tuon kielen lukemista tai kirjoittaakaan sitä. Sen sijaan yläasteella A2-kieli taitaa viedä yhden valinnaisaineen, vai luulenko väärin?

Meillä oli 'tarjolla' kaikki samat A2 kielet. Loppujen lopuksi ruotsi oli ainoa josta muodostui A2 ryhmä. Kyseessä ISO helsinkiläinen koulu.

Paras hyöty A2 kielestä oli luokkajaossa kun koulun vaihto oli ajankohtainen  yläkouluun mennessä. 4 rinnakkaista luokkaa ja kaikki A2 kielenlukijat lukijat päätyivät samalle luokalle, luokalla oli poikkeuksellisen positiivinen asenne koulunkäyntiin ja hyvä ryhmähenki. Noin 90 prosenttia luokasta päätyi lukioon kun esim. yhdeltä rinnakkaisluokalta vain reilu kolmannes vaikka heillä oli samat opettajat ja opetusmateriaalit. Koulukavereilla on aika iso merkitys murrosiän elämän valinnoissa.

A2 kieltä ei ole pakko kirjoittaa.

Höh, meillä alkoi pakkosuomi kolmosella ja nyt nelosella joko ranska tai englanti. Oispa enemmän vaihtoehtoja ekaksi vieraaksi (kun nyt siis koulukieli ruotsi ja suomi tulee kaikille pakollisena)

Musta koulusi kielivalinta kuulostaa ihanan rehelliseltä. Tarjotaan sitä mitä oikeasti myös järjestetään. Suomenkielisissä kouluissa on tapa tarjota vaikka mitä kieliä ja kumminkaan ryhmiä ei sitten perusteta. Joitakin kieliä on koulussa tarjottu toistakymmentä vuotta valittavaksi, mutta koskaan ei ole ryhmää perustettu.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 17:23"]

Höh, meillä alkoi pakkosuomi kolmosella ja nyt nelosella joko ranska tai englanti. Oispa enemmän vaihtoehtoja ekaksi vieraaksi (kun nyt siis koulukieli ruotsi ja suomi tulee kaikille pakollisena)

[/quote]

Miksikö ruotsin pitäisi olla vahva? En ajattele, että juuri ruotsin pitäisi olla, mutta kaksi vahvaa kieltä olisi parempi kuin nippu kehnoja mielestäni, niin tarvittaessa voisi vaika ottaa hatkat tästä maasta, kun suurten ikäluokkien myötä huoltosuhde muuttuu ihan mahdottomaksi.

Jos hyvin menee englannin kanssa, ja lapsi on kielellisesti lahjakas, niin A2-kieli kyllä kannattaa ottaa, jos sellainen on tarjolla. Ruotsin kanssa pääsee luonnollisesti helpoimmalla, koska 3. kieltä ei tule automaattisesti päälle sen valinnan jälkeen. Toisaalta sanoisin, että espanja, ranska ja saksa ovat kaikki ruotsia hyödyllisempiä kieliä. Itse suosittelisin valitsemaan tuosta kolmikosta sen, joka eniten kiinnostaa. Saksasta voi olla hyötyä ja/tai haittaa ruotsin ja englannin opiskelussa, koska sen on näiden kanssa kovin samankaltainen. Toisaalta ranska ja espanja romaanisina kielinä voivat tarjota ihan toisenlaisen elämyksen, vaihtelua germaanisiin kieliin, koska ovat melko paljonkin erilaisia näihin nähden. Itse olen opiskellut näistä vain espanjaa (toistaiseksi), ja se todella yllätti minut erilaisuudellaan englantiin ja ruotsiin nähden.

Toinen pakollinen kieli (ruotsi) alkaa 7-luokalla. Niin kuin ennenkin. Meillä espanja, ranska, saksa ja venäjä valittavana A2-kielistä.

Jos ei ole kieliä rakastavaa tai helposti oppivaa tyyppiä, ei kannata ottaa ylimääräisiä kieliä! Olen itse aloittanut vieraat kielet kolmannella, viidennellä, seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla ja kasiluokalla harmitti kovasti kun ei voinut valita kun yhden uuden (vaihtoehtoja oli kolme, yhtä jo opiskelin A1-kielenä ja kahta muuta opetettin samanaikaisesti)... Kasiluokan uusi kieli meni ihan pelleilyksi koska ryhmässä oli kaksi hädin tuskin englantia ja ruotsia läpäisevää oppilasta (eli siis oli jo selvästi tiedossa, että kieltenopiskelu ei ole heille se oma juttu, mutta kun oli se vaan niiiiin hienoa kun sitten osaa vuoden opiskelun jälkeen kolme fraasia ranskaksi...), valinnaisesta kielestä nyt ei tietenkään jätetä luokalle eikä mitään tukiopetusta ole siihen tarjolla, resurssit käytetään lähinnä matematiikkaan... koko ryhmän vaatimustasoa laskettiin siis niin paljon, että nämä kaksi heikompaa oppilasta pääsivät varmasti läpi. opettaja suositteli suoraan lukioon meneville kielen aloittamista alusta.... kahden vuoden opiskelun jälkeen oli ehditty opiskella suunnilleen saman verran kun yhdellä lukiokurssilla. hienoa.

Lukioon tuo ei liity mitenkään, voi kirjoittaa sen kielen pitkänä tai lyhyenä tai jättää kokonaan kirjoittamatta.

Aloitin itse saksan 5.lk, lukiossa tentin pari lyhyen ja pitkän kurssia (pitkälle ei ollut ryhmää) mutta en kirjoittanut sitä ollenkaan. Nyt olen Saksassa vaihto-oppilaana, eipä oo tuo kirjoittamatta jättäminen haitannut.

Ei meillekään taideta ottaa lisää kieliä, niitä ei saa keskeyttääkään kuin painavasta syystä. Eiköhän noin pienten pää ole jos sekaisin enkusta ja kutosen ruotsista. Eikä tiedä onko mitään hyötyä elämässä saksalla jne. Ei ainakaan itselläni...yläasteella ja lukiossa luin saksaa, lukiossa venäjä ja espanja. Jälkim.en muista juur mitään, saksa sekoittuu ruotsiin... Näkisin turhana, kun tulevasta ei tiedä

Ei meillekään taideta ottaa lisää kieliä, niitä ei saa keskeyttääkään kuin painavasta syystä. Eiköhän noin pienten pää ole jos sekaisin enkusta ja kutosen ruotsista. Eikä tiedä onko mitään hyötyä elämässä saksalla jne. Ei ainakaan itselläni...yläasteella ja lukiossa luin saksaa, lukiossa venäjä ja espanja. Jälkim.en muista juur mitään, saksa sekoittuu ruotsiin... Näkisin turhana, kun tulevasta ei tiedä

Meidän yläastelainen valitsi aikoinaan A2-ruotsin, muista ei ryhmää tullut eikä venäjää ollut edes tarjolla, vaikka se olisi kiinnostanut ja äitikin pitänyt fiksuna valintana. Ihan hyvä valinta on ollut. Jos haluaa oikeasti oppia ruotsia, luulen että A-ruotsin lukijoilla on positiivisempi asenne ruotsin oppimiseen. Ei siinä oppimäärässä muuten kauheasti eroa ole B-ruotsiin verrattuna. Täällä ainakin yläkoulussa A-ruotsin lukijat menivät yhteen ryhmään, oli sitten A1 tai A2 ollut. Ja jos olisi halunnut sellaiseen yläkouluun, jossa A-ruotsia ei ole tarjolla, olisi vain joutunut B-ruotsin ryhmään. Mikä olisi ehkä ihan hyvä juttu, jos vaikka kielten oppiminen ei suju niin helposti - saisi tuntea olevansa hyvä siinä :)

Meillä ruotsi alkoi kolmannella, ja A2-kieli viidennellä ja ruotsi seiskalla