Netissä tavattu mies livenä blaah mut meileissä ihan huippu.
Tapasin nettideittaillessa miehen, jonka kanssa juttu luisti kirjallisessa muodossa. Tavattiin pian eikä eka tapaaminen nyt ollut mikään ihmeellinen. Mies oli ihan kaltaiseni tavis, mutta ei meillä oikein juttu luistanut. Jatkettiin sitten meilailua ja tavattiin toisen kerran. Vielä "huonompi" tapaaminen, puhuttiin monesti ihan eri asioista ja meidän huumorintajut ei oikein kohdanneet.
En jaksa tätä sinkkuelämää! Olisin niin toivonut, että tämä mies olisi ollut sellainen, johon olisin halunnut tutustua paremmin. Mutta ei :( Paperilla synkkaa, mutta livenä ei. Tunne taitaa tosin olla molemminpuollinen ja se on hyvä, ei tule pettymyksiä puolin eikä toisin. Huoh!
Kommentit (6)
Nettideittailun kompastuskivi on juurikin tässä. Hiljaiset, pohtivammat "hämäläisemmät" persoonat voivat vaikuttaa aivan erilaiselle kirjeitse kuin sitten tavatessa. Treffeihin tietysti liittyy myös niin paljon odotuksia, joita ei normaalisti ole kun tuntemattomia tapaa. Ja yleensä treffeille lähdetään jos huomataan että kemiat kohtaavat, netin vältyksellähän tätä ei voi sanoa, joten "pettymyksiä" tulee helpommin. Jos nettideittailua haluaa harrastaa, kannattaa liikkellä olla löysin rantein, avoimin mielin odotuksia lataamatta. Ja tavata mahdollisimman nopeasti.
Minäkin olen parempi kirjoittamaan kuin puhumaan. Kirjoitellessa on enemmän aikaa laittaa ajatukset järjestykseen ja ei tarvitse kärsiä jännityksen aiheuttamasta jäätymisestä. Juttu luistaa minulla sitten paremmin, kun on suurin jännitys ohi, mutta siihen pisteeseen ei välttämättä pääse, jos ensimmäinen tapaaminen on pannukakku.
Niin, me on siis tavattu jo kahdesti ja eka tapaaminen oli hyvinkin pian. Olen päättänyt, että jos nettimies ei ole mikään turilas ja jos hän haluaa tavata vielä ekojen treffien jälkeen niin suostun. Syynä on juurikin tuo jännittäminen. Mutta kun ei tokalla kerralla ollut yhtään helpompaa - päinvastoin. Kävi ilmi, että me nauretaan aika lailla eri asioille, ollaan kiinnostuneita eri asioista jne. No, täytyy nyt vain sanoa miehelle nätisti ja kohteliaasti miten asia on ja uutta matoa koukkuun. Helpottavaa tässä tosiaan on se, että mieskin taisi tajuta erilaisuutemme. ap
Noin on käynyt mullekin muutaman kerran. Eihän sille mitään voi. Jollekin toiselle se on varmaan just hyvä.
Voithan sä antaa vielä aikaa? Monet ihmiset on ekoilla treffeillä vielä ihan jäissä. Ehkä puolen vuoden päästä pääsette sille rentousasteelle mikä maileissa on :) Kärsivällisyyttä. Ei tuu kaikki ilmatteeks!
Noita on tullut tavattua vaikka kuinka. Pyrin myös tapaamaan miehen vähintään kahdesti, sillä en itsekään ole parhaimmillani ekoilla treffeillä. Mutta jos tokalla tapaamisellakin jännittää niin paljon ettei uskalla päin katsoa tai ei keksi yhtään mitään puhuttavaa niin olkoon. Ollaan sitten sinkkuina.