Odotan esikoista ja olen jatkuvasti peloissaan.

Omani alkoi valtavan potkimiseen kun menin kuumaan kylpyyn.

montako ultraa on vielä rakenteen jälkeen yleensä?

Ymmärrän huolesi! Odotan myös itse esikoista, rv21. Olen välillä aivan huolesta soikeana, jos ei pariin päivään vatsassa ole mitään tuntemuksia. Onneksi niitä tuntemuksia sitten aina välillä ilmaantuu..

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 17:31"]

montako ultraa on vielä rakenteen jälkeen yleensä?

[/quote]

Ei rakenneultran jälkeen ole enää ultria, paitsi jos on joku erityinen syy seurata esim. ä-polilla.

Mulla on ihan sama ongelma. Tosin oon vasta viikolla 11, joten en mitenkään voi tietää, onko vauva kunnossa.

Ensi viikolla ultra, ja oon henkisesti ihan varautunut, että sikiö on lopettanut kasvun / sykettä ei enää löydy, vaikka kahdessa varhaisultrass, joihin pääsin koska raskauden kesto oli epäselvä, kaikki oli hyvin. En yhtään osaa iloita tästä raskaudesta, kun pelkään niin keskenmenoa. Siis pelkään, että jos uskaltaisin iloita siitä, että saan vauvan, se otettaisiin minulta pois. :(

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 17:33"]Ymmärrän huolesi! Odotan myös itse esikoista, rv21. Olen välillä aivan huolesta soikeana, jos ei pariin päivään vatsassa ole mitään tuntemuksia. Onneksi niitä tuntemuksia sitten aina välillä ilmaantuu..

[/quote] eli on ihan normaalia ja ok jos onkin hiljaisia päiviä? Pitää varmaan vaan malttaa mielensä. Kaikki on vaan niin uutta, että ei aina tiedä miten päin olis.

Olen kuullut, että jos syö jäätelöä tai jotain makeaa, niin sikiö alkaa liikkua paljon. :) En muista, miten meni omassa raskaudessa, mahassa oli meinaan aina kova touhu päällä syömisen jälkeen, söi mitä vain. :D

Vasta rv 24 jälkeen liikkeet tuntuvat paremmin. Makealla mehulla tai suklaalla vauva yleensä alkaa liikkua vilkkaammin.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 17:35"]Mulla on ihan sama ongelma. Tosin oon vasta viikolla 11, joten en mitenkään voi tietää, onko vauva kunnossa.

Ensi viikolla ultra, ja oon henkisesti ihan varautunut, että sikiö on lopettanut kasvun / sykettä ei enää löydy, vaikka kahdessa varhaisultrass, joihin pääsin koska raskauden kesto oli epäselvä, kaikki oli hyvin. En yhtään osaa iloita tästä raskaudesta, kun pelkään niin keskenmenoa. Siis pelkään, että jos uskaltaisin iloita siitä, että saan vauvan, se otettaisiin minulta pois. :(

[/quote] voi ei koita jaksaa. 9kk on julman pitkä aika olla huolissaan. Toivon parasta! Tsempit:) ap

Osta kotidobbleri?

Rakenneultran jälkeen ei ole enää yhtään ultraa julkisella puolella, ellei ole jotain erityistä syytä ultrata. Minulla oli myös noilla viikoilla välillä rauhallisempia päiviä, jolloin vauva ei liikkunut ja välillä taas päiviä, että vauva liikkui paljon. Nyt raskauden edettyä hieman pidemmälle ovat liikkeet päivittäisiä. Ota yhteyttä neuvolaan ja kerro huolesi sekä pyydä, jos saisit lyhyen ajan sydän äänien kuuntelua varten. Minulla oli pidempi käynti neuvolan ja rakenneultran välillä noilla viikoilla, josta sanoinkin neuvolan hoitajalle ja hän ehdotti välikäyntiä sydän äänien kuuntelua varten.

Juu, juuri niin ainakin itselläni on (: Saattaa mennä 2-3 päivää, ettei mahasta kuulu minkäänlaista "kuplintaa", saati pieniä tönäisyn tunteita! Itselläni tönäisyt tuntuvat parhaiten, kun menee illalla nukkumaan, menee selälleen ja laittaa jalat ihan suoraan (:

T: nro4

Itse toimin terveydenhuoltoalalla ja olen itse myös äiti. Sanoisin, että tuossa on kahdenlaista asiaa: lähes jokainen tuleva äiti on huolissaan, ja siihen osittain kasvetaan, sillä se huoli tuppaa vain lisääntymään lapsen kasvaessa. Ajattelepa, kuinka paljon huolta aiheuttaa 18v Aasiassa kuukauden reppureissaava kokeilunhaluinen nuorimies? Suurin osa raskauksista sujuu normaalisti, jotain oireita aina on, jotka huolestuttaa. Jkv on jotain erityistä, usein niistäkin selvitään. Todella raskaita kokemuksia ovat sitten kohtukuolemat ym,  joskus näistä on viitteitä etukäteen, joskus ei mitään. Tärkeintä on, ettet voi itse vaikuttaa asiaan (eri asia jokin liikenneonnettomuus tai liukastuminen viimeisillään raskaana ja istukka-ablaatio tms tuollaisen seurauksena - osta liukuesteet).

Jos olisi tilanteessasi, kävisin vaikka Helsingissä 4D-ultrassa, siinä näkee jopa napanuoran tilanteen sillä hetkellä. On hyvä muistaa, että esim. etuseinämään kiinnittynyt istukka "vaimentaa"usein potkut, itsekään en tässä tapauksessa juurikaan tuntenut liikkeitä, meni välillä päiviä vaikka kaikki oli ihan ok.

Toinen asia: neuroottiset, sairaalloiset pelot. Puhu näistä neuvolassa luotettavalle terveydenhoitajalle. Joskus synnytyksen jälkeen voi iskeä masennus, ja joskus näihin voi olla joitakin (tiedostamattomiakin) altistavia syitä persoonallisuudessasi, elämänkokemuksissasi...ym. Etkö voi sallia itsellesi mitään onnellista?

Saatko tarpeeksi tukea, puolisolta, äidiltäsi, muualta? Tutkiskele näitä. Ja ammatissa toimivana voin sanoa, että huolestuneisuus ei ole mikään "enne". Toki aina on näitä, joissa "'äiti tiesi, että jotakin on vialla", mutta tällöin on kyse yleensä eri asiasta. Ammattilaisen tulee kuunnella äitiä ja ottaa vakavasti. Tällöin äiti on yleensä tietoisesti tai tiedostamattaan havainnut jotakin selvästi poikkeavaa...Voimia sulle ja onnea raskaudesta!

Meillä kätilö sanoi, että tyhjän wc- tai talouspaperirullan avulla voisi yrittää kuunnella sydänääniä kotona.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 17:50"]Itse toimin terveydenhuoltoalalla ja olen itse myös äiti. Sanoisin, että tuossa on kahdenlaista asiaa: lähes jokainen tuleva äiti on huolissaan, ja siihen osittain kasvetaan, sillä se huoli tuppaa vain lisääntymään lapsen kasvaessa. Ajattelepa, kuinka paljon huolta aiheuttaa 18v Aasiassa kuukauden reppureissaava kokeilunhaluinen nuorimies? Suurin osa raskauksista sujuu normaalisti, jotain oireita aina on, jotka huolestuttaa. Jkv on jotain erityistä, usein niistäkin selvitään. Todella raskaita kokemuksia ovat sitten kohtukuolemat ym,  joskus näistä on viitteitä etukäteen, joskus ei mitään. Tärkeintä on, ettet voi itse vaikuttaa asiaan (eri asia jokin liikenneonnettomuus tai liukastuminen viimeisillään raskaana ja istukka-ablaatio tms tuollaisen seurauksena - osta liukuesteet).

Jos olisi tilanteessasi, kävisin vaikka Helsingissä 4D-ultrassa, siinä näkee jopa napanuoran tilanteen sillä hetkellä. On hyvä muistaa, että esim. etuseinämään kiinnittynyt istukka "vaimentaa"usein potkut, itsekään en tässä tapauksessa juurikaan tuntenut liikkeitä, meni välillä päiviä vaikka kaikki oli ihan ok.

Toinen asia: neuroottiset, sairaalloiset pelot. Puhu näistä neuvolassa luotettavalle terveydenhoitajalle. Joskus synnytyksen jälkeen voi iskeä masennus, ja joskus näihin voi olla joitakin (tiedostamattomiakin) altistavia syitä persoonallisuudessasi, elämänkokemuksissasi...ym. Etkö voi sallia itsellesi mitään onnellista?

Saatko tarpeeksi tukea, puolisolta, äidiltäsi, muualta? Tutkiskele näitä. Ja ammatissa toimivana voin sanoa, että huolestuneisuus ei ole mikään "enne". Toki aina on näitä, joissa "'äiti tiesi, että jotakin on vialla", mutta tällöin on kyse yleensä eri asiasta. Ammattilaisen tulee kuunnella äitiä ja ottaa vakavasti. Tällöin äiti on yleensä tietoisesti tai tiedostamattaan havainnut jotakin selvästi poikkeavaa...Voimia sulle ja onnea raskaudesta!

[/quote] kiitos, vähän rauhoittaa kun miettii tilastoja ja kun olen kuitenkin nuori niin ei ole edes riskiraskaus. Ehkä minä maltan mieleni, pari päiväähän tässä on enää että näkee omin silmin. Puolison tuki ja onnellisuus saa mut ehkä vielä enemmän varpailleen, kun tiedän että jos jotain sattuiskin niin mieskin kärsisi kun odottaa kovasti että tuntis liikkeet ja puhuukin jo masulle vaikka eihän se sikiö varmaan vielä mitään kuule.. pitää yrittää keskittyä muuhun ja ottaa rennosti. Eihän sille edes mitään voi vaikka näillä viikoilla jotain kävis.

Kiitos kaikille vastauksista!

Ihan normaalia.