Ulkosuomalaiset! (työelämä ulkomailla)

Asun Lontoossa. Työpäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja teen töitä usein myös kotona iltaisin (tosin tein sitä myös täällä). Palkkaa saan noin £70,000 vuodessa ja verotus on keveämpää kuin Suomessa, joten siitä jää enemmän käteen. Tilannetta tasoittaa tosin se, että Lontoossa on todella kallista asua.

Työskentelen kansainvälisessä firmassa, jossa on ihan hyvä henki. Briteissä tykkään heidän huumorintajustaan, mutta välillä rasittaa se, ettei mistään voi puhua suoraan. Olen ollut kansainvälisessä työssä aina, joten sopeutuminen on ollut helppoa.

Duunien kannalta kannattaisi jäädä UK:hon, sillä siellä on enemmän oman alani töitä ja ne ovat hyvin palkattuja. Suomesta kaipaan perhettä, ystäviä, parempaa asumisen tasoa ja elämisen yleistä helppoutta. Ei tarvitse taistella järkyttävän liikenteen, idioottipankkien tai huonekasvin älykkyysosamäärällä varustettujen asiakaspalvelijoiden kanssa. Suomessa käydessä ärsyttää ihmisten huonotapaisuus (kiitos ja anteeksi ovat harvinaisia sanoja) ja tietty umpimielisyys. Toisaalta Helsinki on kompaktin kokoinen ja kiva kaupunki.

Molemmissa maissa on puolensa, mikään paikka ei ole paratiisi.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 14:35"]

Asun Lontoossa. Työpäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja teen töitä usein myös kotona iltaisin (tosin tein sitä myös täällä). Palkkaa saan noin £70,000 vuodessa ja verotus on keveämpää kuin Suomessa, joten siitä jää enemmän käteen. Tilannetta tasoittaa tosin se, että Lontoossa on todella kallista asua.

Työskentelen kansainvälisessä firmassa, jossa on ihan hyvä henki. Briteissä tykkään heidän huumorintajustaan, mutta välillä rasittaa se, ettei mistään voi puhua suoraan. Olen ollut kansainvälisessä työssä aina, joten sopeutuminen on ollut helppoa.

Duunien kannalta kannattaisi jäädä UK:hon, sillä siellä on enemmän oman alani töitä ja ne ovat hyvin palkattuja. Suomesta kaipaan perhettä, ystäviä, parempaa asumisen tasoa ja elämisen yleistä helppoutta. Ei tarvitse taistella järkyttävän liikenteen, idioottipankkien tai huonekasvin älykkyysosamäärällä varustettujen asiakaspalvelijoiden kanssa. Suomessa käydessä ärsyttää ihmisten huonotapaisuus (kiitos ja anteeksi ovat harvinaisia sanoja) ja tietty umpimielisyys. Toisaalta Helsinki on kompaktin kokoinen ja kiva kaupunki.

Molemmissa maissa on puolensa, mikään paikka ei ole paratiisi.

[/quote]

Kiitos! Millä alalla olet töissä?

ap

Entä lomien pituus, esim kesäloma?

ap

Olen markkinointitehtävissä. Lomaa tulee muistaakseni 25 päivää vuodessa. Kuukauden mittaisia kesälomia ei pidetä, lomat otetaan viikon tai parin pätkissä ympäri vuotta. Siihenkin tottuu.

Jos minulla olisi lapsia, miettisin Britanniassa asumista kahteen kertaan. Lastenhoito on siellä todella kallista ja koulujenkin kanssa saa sumplia. Suomessa yhteiskunta tukee perheellisten naisten työssäkäyntiä paremmin. Ilmainen yliopistokoulutus on myöskin Suomen ehdoton bonus.

Kiitos edelliselle, Britit on juuri yksi maa, josta toivoin kokemuksia! Onko jollain muulla kokemuksia? Ja erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostaa, koska niitä sattuu olemaan, jos ulkomaille lähtisi töihin...

Parasta on tietysti jos paaset lahtemaan expatina, silloin duuni maksaa yleensa (ainakin on neuvoteltavissa) koulut, matkat, muutot, vuokrat...

Terveset Keski-Euroopasta