Tarvitseeko sukulaisen kanssa olla yhteyksissä jos itseään ei kiinnosta

Sanon nyt suoraan etten voi sanoa hälle suoraan ettei minua yhtään kiinnosta. Olen koittanut vihjailla varovaisesti ja ottanut etäisyyttä mutta tämä ottaa yhteyttä kokoajan ja jotenkin tyrkyttää itseään hirveesti.

Se, että hän on jonkinlaista sukua ei saa minua kiinnostumaan koska en tosiaan edes kunnolla häntä tunne. Olen yleensä aika hyvä tulkitsemaan ihmisiä ja olen aika varma ettei hänellä ole ystäviä. Minullakaan ei ole niitä älyttömästi, pari vain. Mutta ei kyllä ole aikaa oikeen enemmillekkään kiireisen arjen keskellä.

Ja joo ensin ajattelin että harmi jos toinen on yksinäinen. Kunnes tajusin sen johtuvan hänen tyrkkymäisestä käytöksestään ja minäkeskeisyydestä. Nämä muutamat kuukaudet mitkä hänet olen tuntenut olen kuullut juuria jaksaen hänen hienosta elämästään. Hän tapasi miehen -> miehen ansiosta hän saa upean talon -> lapsen ja sitä rataa.

Miten sen saisi rauhoittumaan, kun ei silti oikeen näytä tajuavan etten halua tutustua häneen paremmin. Jos joku olisi minua kohtaan tälläinen kun minä häntä ymmärtäisin kyllä ettei ehkä kiinnosta ja antaisin olla...