Mä en ymmärrä köyhyyttä.

Elämässä voi tapahtua asioita, joita ei aina osaa ennakoida. Oma isäni kuoli kun olin 3-vuotias, ja elimme äitini tuloilla. Emme nähneet nälkää, mutta kaikesta tingittiin. Olimme köyhiä, mutta äitini osasi onneksi käyttää rahaa. Nyt hänellä on kolme velatonta asuntoa, velaton auto ja kesämökki (jonka sai perintönä)

Joskus myös toinen vanhemmista saattaa sairastua vakavasti. Vaikka puskuria olisi, ei sekään välttämättä kauaksi kanna.

Minäkin tunnen näitä ihmisiä, jotka ovat terveitä, ostelevat jatkuvasti uusia vaatteita, ramppaavat tallinnan laivoilla, baariin on aina varaa. Mutta kun kasvikset, ne on niin kalliita. Että pakko ostaa pakastepizzaa ja kaljaa. Ja sit kun ne rahatkin loppuu ihan itsestään, vaikkei mitään koskaan osteta.

Kyllä Suomessa on todellistakin köyhyyttä vielä. Ajatelkaapa vanhempia naisia, jotka olivat kotiäiteinä koko ikänsä eli työeläkettä ei karttunut yhtää. Pelkällä kansaneläkkeellä ei pahemmin rellestetä, varsinkin kun monella on suuret lääkekulut asumis- ja elämiskulujen päälle. Mutta nämä naiset ovat tottuneet niukkuuteen eivätkä yleensä valita. Eivätkä kysele tällaisilla palstoilla, miten toiset köyhyyden kokevat.

Köyhyys on tietysti suhteellista. On maita, joissa suomalainen niukka kansaneläke olisi mahtava summa rahaa. Sekin pitää muistaa.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 17:55"]

Selittäkää mulle tilanne, jossa köyhyys ei ole itseaiheutettua (alkoholi, shoppailu, elämänhallinnan puute jne.)

Itse elän niin pienellä rahalla ja tyytyväisenä, etten koe itseäni köyhäksi. Menot tulojen mukaan, ei niin, että laskuja jää maksamatta.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/258427-koyhalla-ei-ole-varaa-edes-unelmoida

[/quote]

Tee pieni ekskursioretki Manilan kaatopaikalle tai Mumbain slummeihin ja kysele lapsilta siellä, ovatko he itse aiheuttaneet köyhyytensä. Jos oikeasti haluat laajentaa näkökulmaasi, niin ymmärrät kyllä.

Saan asumistukea ja toimeentulotukea ja silti jättäneet vuokrat maksamatta. Se on jo omaatyhmyyttä ja rahan tuhkausta. Monet työssä käyvätkin elävät vähemmällä,

Kansaneläkeläinenkin saa asumistukea ja ehkä toimeentulotukeakin. Ja veroprosentti voi olla nolla. Sillä yhdistelmällä pärjää kyllä. Työmarkkinatuella elävä on Suomessa köyhempi, vaikka silläkään ei tilapäisesti nälkää näe, toimeentulotuki kyllä takaa sen.

Kyllä köyhyyteen on myös syynä rahajärjestelmä, jossa rikkaat rikastuu ja korkeampi elintaso karkaa köyhien ulottumattomilta koko ajan korkeammalle. Maailmanlaajuisesti on ihan tarkoituksenmukaista, että köyhät on tosi köyhiä, koska silloin heitä voi käyttää helpommin hyväksi ;)

Onko sun tilanne itseaiheutettua?

Jotkut ei osaa käyttää rahojaan. Ostellaan turhia tavaroita, vähän sitä ja vähän tätä ja siihen ne rahat meneekin. Omasta mielestään elävät niukasti, mutta oikeasti voisivat saada samalla rahalla paljon enemmän. Esim. äitini vertaa kaupassa ruokapakkausten kappalehintoja, eikä kilohintaa/sitä, kuinka monta ateriaa paketista tulee.

Kyse on siis köyhyyden kokemuksesta. Miksi samalla rahalla toiset kärsii ja toiset ei?

Niin aika paljonhan nuita mummoja ja pappoja on joiden eläke on pelkkä pieni kansaeläke. Onhan se varmaan itse aiheutettua. Mutta entisaikaan mahdollisuudet olivat ihan erit. Aika pienillä tuloilla nämä ihmiset nyt elää, mutta harvoin olen kuullut kenekään heistä valittaneen köyhyydestä. Elämä ei ehkä ole niin monipuolista, esim. reissaamista tms. Mutta moni heistä on onnellisia että saavat asua kodissaan ja usein ilman velkoja. Ja toki toivovat, että saisivat pitää terveytensä niin, että pärjäisivät kotona.

No silloinhan kyse on juuri siitä miten sen rahan haluaa käyttää. Toisaalta on alueellisiakin eroja sillä rahan arvolla. Jos asut jossaki pikkukaupungissa vuokralla saatat selvitä vajaalla 400 euron vuokralla, isoissa kaupungissa vuokra voi olla samoista neliöistä yli 700 euroa. Silti tulot voi olla samat henkilöllä a ja b.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 18:02"]

Kyse on siis köyhyyden kokemuksesta. Miksi samalla rahalla toiset kärsii ja toiset ei?

[/quote]

Suomessa on niin korkeat elinkustannukset ettei tosi pieni palkka nettona yksinkertaisesti tahdo riittää edes perus asumiskustannuksiin, vakuutuksiin, ruokiin, vaatteisiin jne. Esim. maaseudulla tai pienissä kaupungeissa samalla palkalla voisi pärjätä jo melko hyvin. Suomessa eri paikkakunnilla on asumiskustannuksissa huimia eroja.

Koulutuksesta ja yrittämisestä huolimattakin voi nykyään jäädä köyhäksi jos ei vain yksinkertaisesti satu saamaan työpaikkaa kun paikkoja ei ole auki ja ei satu tulemaan valituksi.

Unicefin mukaan 22 000 lasta kuolee päivittäin köyhyyden vuoksi maailmassa. En mitenkään usko, että nämä kaikki tapaukset johtuisivat alkoholista, shoppailusta tai elämänhallinnan puutteesta. Köyhyys on tosiasia, minkä keskelle valtaosa ihmisistä maailmassa syntyy. Köyhyyden keskeltä rikastuminen tai edes keskituloiseksi pääseminen vaatii monesti aika suuren ihmeen. Työtä tekemällä ei kaikkalla pääse edes keskituloiseksi.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 20:33"]

Unicefin mukaan 22 000 lasta kuolee päivittäin köyhyyden vuoksi maailmassa. En mitenkään usko, että nämä kaikki tapaukset johtuisivat alkoholista, shoppailusta tai elämänhallinnan puutteesta. Köyhyys on tosiasia, minkä keskelle valtaosa ihmisistä maailmassa syntyy. Köyhyyden keskeltä rikastuminen tai edes keskituloiseksi pääseminen vaatii monesti aika suuren ihmeen. Työtä tekemällä ei kaikkalla pääse edes keskituloiseksi.

[/quote]

kaikkialla

(korjaus)

Sairastuminen tai ero voi kaataa Suomessa talouden aika yllättäen. Oma toimeentulo on vaikeaa, kun olen ollut pitkään sairaana, joskin menot ovat todella pienet ja pärjään kyllä. Syrjään tällaisessa tilanteessa jää, kun ei voi osallistua muiden menoihin, käydä syömässä tai puida työasioita. Se on suurempi ongelma. Aika paljon elämässä nyt vaan on sattumasta kiinni. Jonkun verran voi ohjailla ahkeruudella yms, mutta tuurilla voi olla moninkertainen vaikutus.

Jos nyt kuitenkin pysyttäisiin Suomen köyhissä. Ja olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että omien elämänvalintojen avulla köyhäkään ei ole köyhä. Niinkuin ylempänä jo sanottiin, että kummasti viinaan ja tupakkaan on varaa, mutta terveelliseen ruokailuun ei mukamas ole mahdollista. Ja usein itse laskeskelen kaupassa kilohintoja ja ihmettelen, että miten köyhillä on varaa pakastepizzoihin ja lihapiirakoihin. Niiden hinnalla saa jo kummasti kasvistuotteita ja vielä jauhelihapaketin päälle. Eikä lihaa edes tarvitse syödä joka päivä, sehän kaikista kalleinta kaupassa on einesten jälkeen.

Pienellä suunnittelulla köyhäkin saa unelmoida, kunhan köyhäkin tajuaa säästää maltilla. Tuon lehtijutun perusteella menisin oikeusaputoimistoon kaikkine laskuineni ja pyytäisin heitä tekemään yhteisen maksusopimuksen kaikkiin laskuihin. Kun laskut on niputettu, niin korkoa ei mene kuin yhden kerran ja maksujen hoito on helpompaa.

Suunnittelun puutteen takia Suomessakin on köyhiä, jotka ajattelevat olevansa köyhiä :(

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 18:03"]

Niin aika paljonhan nuita mummoja ja pappoja on joiden eläke on pelkkä pieni kansaeläke. Onhan se varmaan itse aiheutettua. Mutta entisaikaan mahdollisuudet olivat ihan erit. Aika pienillä tuloilla nämä ihmiset nyt elää, mutta harvoin olen kuullut kenekään heistä valittaneen köyhyydestä. Elämä ei ehkä ole niin monipuolista, esim. reissaamista tms. Mutta moni heistä on onnellisia että saavat asua kodissaan ja usein ilman velkoja. Ja toki toivovat, että saisivat pitää terveytensä niin, että pärjäisivät kotona.

[/quote]

mutta eläkeläisille kaikki harrastukset ovat ilmaisia, mun äijän vanhemmat esim. käyvät jumpassa, tanssimassa, kuntosalilla, tenniksessä jne.. ja tämä kaikki on heille ihan ilmaista! pienistä elääkeistä he säästävät kuuden viikon etelän lomansa koska äijän äitipuolen keuhkot eivät kestä suomen talvea =(

Tiedän ainakin yhden skenaarion, jossa ihminen voi pudota totaaliseen köyhyyteen. Jos ihminen herkistyy pahasti homeelle ja sitä sattuu olemaan sekä kotona että työpaikalla. Kela ei halua maksaa sairauspäivärahaa, koska heidän mielestään ihminen ei ole työkyvytön vaan vika on työpaikassa. Työpaikan vakuutuksestakaan ei saa mitään, koska vakuutusyhtiön mielestä työpaikassa ei ole mitään vikaa vaan ihminen on sairas ja hänen pitäisi saada sairauspäivärahaa. Kotoa pitäisi päästä pois viimeistään siinä vaiheessa kun yskii verta, mutta kukas sen homeisen talon ostaisi ja mihin hintaan. Jos vuokraa uuden asunnon, niin on maksettava sekä vuokraa siitä että lainanlyhennystä talosta. Vaatteet ja huonekalut pitää hävittää, koska niistä tulee pahoja oireita, ja tilalle pitäisi saada uusia. Rahanmenoa olisi vaikka kuinka, mutta mistään ei tipu mitään rahaa eikä korvauksia.

Terveysongelmat, myös mielenterveysongelmat, voivat tehdä taloudellisesta selviämisestä jatkuvaa taistelua. Ei kykene töihin, tuet tai eläke ovat hyvin pieniä, sairaus voi tuottaa ylimääräisiä menoja eikä tilanne tule välttämättä koskaan paranemaan.