Miksi jotkut tahtovat olla tekemisissä juoruajan kanssa?
Puhuvat selän takana tästä ilkeään sävyyn eli juoruakaksi, mutta mielellään kuuntelevat tämän tarinoita (ja kertovat edelleen). Uteliaisuutta vai mitä tuo on?
Kommentit (9)
Olen tekemisissä parinkin juoruajan kanssa lähinnä työn ja lasten kautta.
En jaksa kuunnella juttujaan, mutta en toisaalta välitä siitäkään mitä meistä mahdollisesti kertoo eteenpäin.
No, meillä juoruaika on lounaan jälkeen ja on kiva on olla perheen kanssa.
Jotkut pitävä juoruajia avoimina ja sitä kautta luottamusta herättävinä. Ja juoruaminen on tietynlainen ystävyyden osoitus. Juoruiluhan on usein paineiden purkua eli vain hyville ystäville juorutaan.
Pahin juoruilija on sellaista mustamaalausta. Sitä ei anna anteeksi.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta valita kavereikseen vain kivoja ihmisiä. Ellei sitten halua jäädä yksin...
Mä en ole koskaan tavannut ketään joka ei juorua (puhu toisista). En ainuttakaan sellaista ihmistä ole tavannut.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:05"]
Mä en ole koskaan tavannut ketään joka ei juorua (puhu toisista). En ainuttakaan sellaista ihmistä ole tavannut.
minusta se on luonnollista. pahantahtoinen liioitteleva juoruilu on erikseen. en sitten tiiä mitä kukakin pitää juoruiluna? saako lasten syntymät, erot, sairaudet, uudet parisuhteet puhua? vai pitääkö istua tuppisuuna tai puhua vaan itsestään?
Ihan normaalia. Usko tai älä mutta ihmiset nyt puhuu muista ihmisistä; tutuista ja julkkiksista.
Uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea pahansuopuutta.
Jotkut erityisesti naiset kokee suurta vetovoimaa tyyppejä kohtaan, jotka kertoo kaikkein messevimmät ja ilkeimmät jutut toisista. Sääli, sillä heistä itsestään kerrotaan toisaalla samanlaisia juttuja. Mutta naiivius taitaa olla syy, mikseivät tajua sitä.
Kyllä kunnon mehevä juoru piristää päivää kummasti!