Ei kannata ikinä kertoa kiusaamisesta näköjään!

rehtorin puheille mars!

Soita koulukuraattorille ja keskustele asiasta. Kuraattorilla on usein neutraalimpi näkökulma kuin opettajalla, jonka täytyy yrittää pysyä väleissä kaikkien vanhempien kanssa. Kuraattori pystyy katsomaan asiaa paremmin lapsen näkökulmasta.

Kyllä kannattaa aina kertoa kiusaamisesta, ja jos noin tylyn vastaanoton saitte, niin sun täytyy viedä asiaa eteenpäin, tietenkin...

Asia rehtorille ja pyydät kirjallinen selvitys siitä, mitä aikovat tehdä. Jos sitä ei tule, yhteys sivistyslautakuntaan (tai koululautakuntaan tai mikä se teillä on) ja sitä kautta keskusteluun koulun tapa selvittää asiaa.

Lapsella on lupa kokea asioita kiusaamisena, koska kiusaaja sanoo aina, että ei tarkoittanut mitään ja vika on lapsessa. Jos ope ei tätä tajua, on jonkun aika se opelle kertoa.

Opettaja syyllistyy itse kiusaamiseen antamalla tilanteen jatkua ja vielä vierittää syyn lapsesi niskoille - ilman muuta välittömästi yhteys tämän opettajan esimiehelle, rehtorille/koulukuurattorille/sivistystoimeen.

Tsemppiä - ei saa lamaantua yhden huonon opettajan nälväisyistä.

Itselläni on usea lapsi ja mitä olen heitä seurannut keskenään ja ystäviensä kanssatoimien niin ei se syyllinen ole aina se joka on fyysinen vaan aloittaja ja kiusaaja voi todellakin olla joku joka äsyttää tai sanoo pahasti.

Se että olen sanonut lapsilleni että kaataa maahan kiusaajan jos ei muuta enää keksi ei tee lapsestani kiusaajaa. Tämä ei tee puolustautumisesta kiusaajaa vaan puolustautujan. Se että sinun lapsi voisi taas olla miten tahtoo ja mollata muita ON myös kiusaa ja ihan yhtälailla voi traumatisoida muita: ei se että puolustaa itseään.

Minusta sinun kuuluu miettiä tuota kiusaamisasiaa vähän muidenkin puolesta. Ei kukaan tahdo olla kiusaavan lapsen kanssa ja sitten häntä saatetaan sen takia jättää yksin ja jos kukaan ei ohjaa lapsia niin se ärsyttävä lapsi vaan jatkaa kiusaamista ja saattaa saada muita taakseen että tilanne muuttuisi.

Jos lapsesi on todettu kiusaajaksi niin millainen vanhempi alkaa selittämään ettei se voi olla niin ja oma lapsi ei niin tekisi?

Ei minunkaan lapseni tee muille kiusaa mutta ovat olleet tilanteissa joissa joku ei leiki samoin ja kokee vaikka fyysisen lapseni leikit pelottavina. Lapsia on moneksi!

Jos minun lapsista tulisi tietoa että hän kiusaa niin en todellakaan kehtaisi alkaa puolustamaan häntä.

Minusta sinun olisi kuulunut seurata lastasi jo hiekkalaatikolla ja kasvattaa lastasi ihan itse. Oletat että se on koulun tehtävää?

Ei kiusaaja ole se joka viskaa hiekan jonkun silmille, se voi olla reaktio sille että lapselle on sanottu jotain pahasti. Kannattaa vähän miettiä omaa vanhemmuuttaan ennenkö lähtee nolaamaan itseään enempi.

PS. Jos lapsesi ei osaa selittää tekojaan, niin hän luultavasti tietää tehneensä väärin. Ei sinun lapsesi ole yhtään sen kummoisempi kuin muiden lapset.

En yhtään epäile sitä että se on sinulle yllätys että lapsesi kokee tulleensa kiusatuksi tai sitä että lapsi puolustautuu ja sinä uskot moisen.