Kysymys lestadiolaisille.
Kun tosi monesti törmää ns. " huijari lestadiolaisiin" . Esim. Tuomitaan muita, tullaan päin naamaa sanomaan, että " hyi syntinen, sinut pitäs upottaa mereen" ja katotaan pitkin nokan vartta ymt. Meillä päin tämmöseen törmää tosi usein. Ja oma mieheni on lestadiolaisesta perheestä ja on sanonut, että tämmösiä uskovaisia pännii, kun joutuvat viettävään niin kireetä elämää, että purkavat sen taviksiin ja lisäksi tämmöiset uskovaiset eivät ole oikeita lestadiolaisia vaan esittävät vain semmosta ja vain sydämmestään uskovainen on OIKEASTI lestadiolainen. Ja ei kait millään esittämisellä taivaaseen pääse vain tärkeää on se mitä sydämmessään uskoo, eikä se kuinka monesti käyt seuroissa ja haukut muita ihmisiä. Täälläki on joitakin ihan hulluja, jotka voi käydä vaikka päälle, jos syntinen tulee vastaan, vaikka Jeesus sanoi, että " se joka ei ole syntiä tehnyt, heittäkööt ensimmäisen kiven." Niin sitä vaan, että miksi tämmösiä lestadiolaisia on, kun ne vähä niinku pilaa sydämmestään uskovaisten maineen?
Kommentit (4)
en mä niin nuorista välitä, kun nehän nyt on aina vähä hukassa, vaan monet lestadiolais perheitten isät ja äidit on näitä pahimpia ja mun mielestä siinä on jo aika tiensä valinnu ku viiskymppisiä ovat. Mun mielestä se on aivan kohtuutonta ns. lestadiolaiselta (anteeksi ilmaisuni, mutta en pidä lestadiolaisena ihmistä, joka ei kunnioita muita ihmisiä) alkaa arvostella muita esim. ulkonäön tai yhtään minkään perusteella, koska se on täysin raamattua vastaan. Itse käytän meikkiä, katson telkkaria ymt., mutta kappas kappas, olen täysin raitis, tupakoimaton, naimisissa, en asunut mieheni kanssa yhdessä ennen avioliittoa, lapset vasta avioliitossa, mutta en ole lestadiolainen. Omasta mielestä olen vähemmän syntinen kuin jotkut tietämäni lestadiolaiset, koska vaikka ulkoa en siltä näytä, niin sisältä yritän aina parhaani seuratakseni raamatun oppeja, enkä tuomitse muita ulkonäon yms perusteella. Tunnen muutamia OIKEASTI uskovaisia ihmisiä ja he ovat niin lämpimiä ja hyväsydämmisiä, että oikein nöyrtyy, mutta tämmöset hullut leimaavat kaikki lestadiolaiset hihhuleiksi, koska nämä sydän uskovaiset ovat vähän harvemmassa. Olen niin monesti saanut pahaa silmää lestadiolais ihmisiltä, että puistattaa ja eikä se kenellekkään taivastietä aukaise, että esitetään.
Oikeastaan voisi sanoa taas samaa minkä tahansa uskonnon edustajasta...
Mun mielestä ruvetaan menemään vikaan siinä, kun ruvetaan miettimään kuka on enemmän syntinen kuin toinen. Syntinen kuin syntinen, eihän sillä Raamatunkaan mukaan ole väliä mikä se synti on, mikä Jumalasta erottaa, eikä Raamattu laita syntiä " pahuusjärjestykseen" . Pahin synti on se, ettei usko Jumalaan, loput tulee pahana kakkosena.
Jos olet sinut oman uskosi kanssa ja todella uskot pääseväsi taivaaseen sillä, niin miksi välität muiden puheista? Vai voisiko olla niin, että sinulla on jotain miettimättä ja nämä puheet alitajuisesti muistuttavat siitä? Itse olen joskus tuollaisista puheista välittänyt vähän turhan pahasti mutta kun aikaa on kulunut, olen pystynyt ajattelemaan pienen matkan päästä ja nähnyt, että ne puheet ovat olleet kyllä aivan oikeita. Mutta tämä meidän ihmisten puhetapa on joskus töksäyttäväkin... Sitten on pitänyt miettiä asiat uudelleen ja olen ymmärtänyt asioita aivan toiselta kantilta...
Mutta nyt hyvää illanjatkoa :) Jatketaan huomenna.
Toisaalta pitää ymmärtää myös se, että jokaisessa uskonnossa on monenlaisia ihmisiä: sosiaalisia ja epäsosiaalisia, lörppöjä ja asiallisia, ystävällisiä ja epäystävällisiä.
Mielestäni ei siis voi pelkästään nettikäyttäytymisen perusteella sanoa onko kirjoittaja oikeasti uskomassa vai ei?
En ole vl, mutta... ;)
Eivät nuo ihmiset ole " huijareita" . Miehesi on oikeassa, he eivät ole sydämestään uskomassa, mutta koska he ovat lestadiolaisista perheistä kotoisin, " ulkopuoliset" pitävät heitä lestadiolaisina ja ulottavat oletuksensa uskovaisista koskemaan heitä. Kyllähän se ihmistä rassaa, kun pidetään jonain mitä ei ole tai ei ole ottanut kantaa onko vai ei.
Etenkin nuorissa on paljon näitä, jotka eivät ole vielä ottaneet kantaa, mutta on sellainen olo, että muiden ihmisten takia pitää yrittää olla jotain muuta kuin ehkä itse on. Heillä olisi paljon helpompi olla ja nämä " huijariksi" sanomiset jäisivät pois, jos " ulkopuoliset" pitäisivät heitä ihmisinä ja unohtaisivat uskonnon. Sama pätee ihan minkä tahansa uskonnon edustajiin. Ennakkoluulot ja erilaisuuden " pelko" saavat uskoaan miettivät aika ahtaalle.