Mikä opettajan työssä viehättää?Pitkät lomatko?

Kyllähän lasten kanssa työskentely on parhaimmillaan niin palkitsevaa, että sillä jaksaa yli sen kaiken paskankin. 

Monipuolisuus, työn urakkaluonteisuus (pystyy opetuksen ulkopuolisen työn tekemään oman työtehonsa mukaisesti ilman kellokorttia) ja pitkät lomat.

Kärsin mahdottomasti aiemmassa elämässä toimistotyössä siitä, että töissä piti vaan istua päivät pitkät, vaikka oli 3-kertaa tehokkaampi kuin kollegat. Miksen voinut lähteä kotiin, jos kerran olin tehnyt kaiken ja enemmänkin? Miksi kollegani, joka oli hidas kuin taivas, sai liukumia jatkuvasti lisälomiksi, vaikka se johtui ainoastaan hänen hitaudestaan? Lisäksi nautin lomista.

Miinuksia sitten onkin... palkka on oikeasti huono, vaikka lomat sitä kompensoikin. Entisessä työssäni palkkani oli yli 1500 Euroa enemmän, joten kyllä mä lomista kovan hinnan maksan. Sen lisäksi työssä ei voi olla koskaan rennosti tai kesken työn mennä kahville, "kun ajatus ei nyt kulje". Täyttä tehoa opetustunnit jokainen aisti 100% toiminnassa. Olen huumorintajuinen ihminen ja on ollut vaikeaa välillä muistaa pitää kuononsa kiinni, kun lapsethan ei läppää ymmärrä. Ei tietysti tarvikaan, mutta pelkään möläyttäväni jotain typerää.

Olen yläkoulun opettaja. Tykkään työssäni haasteista. Ihan jokainen päivä on työssäni erilainen. Koskaan ei ole tylsää. Suurin osa oppilaista on tavallisten suomalaiskotien tyttöjä ja poikia, pieni osa on ongelmatapauksia, jotka sitten työllistävätkin vuosi vuodelta enemmän. Tulen toimeen nuorten kanssa ja kun on saanut heiltä myös arvostusta, se palkitsee. Olen töissä samassa pienehkössä kaupungissa, jossa perheeni kanssa asun. Lapsetkin toteavat jatkuvasti: "Sä tunnet kaikki!" tai "Kaikki tuntee sut!"

En pidä sitä pahana, että vuosi vuoden jälkeen oppilaat ottavat yhteyttä, tervehtivät ja kertovat kuulumisiaan. Samoin tekevät monien vanhemmat. Ilmeisesti tykkään ihmisistä :)

Lomat eivät ole mulla syy tykätä työstä, tosin nyt kun lapset ovat melko pieniä, niistä on se etu, ettei tarvitse miettiä mitään erityisjärjestelyjä.

Olen luokanopettaja. Tällä hetkellä opetan vitosia, olen luotsannut tätä luokkaa ykkösestä asti. Minä pidän ammatista, koska sitä arvostetaan, kaikesta huolimatta. On mukavaa kertoa ammattinsa jossain saunaillassa, kun kaikki nyökkäilevät hyväksyvästi. :)

Olen luokanope ja mulla tällä hetkellä kutoset. Olen työhöni tyytyväinen! Saan olla tiedon ja tietämisen äärellä ja tehdä juttuja lasten kanssa. Stressiä aiheuttavat eniten ymmärtämättömät vanhemmat ja joskus tämän ikäisten kanssa esiteinien säädöt. Nautin työstäni, enkä voisi kuvitella tekeväni mitään muuta.

Opettaminen on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti äärimmäisen tärkeä luovan alan työ, jossa saa olla tekemisissä ihmisten, tiedon, oppimisen ja kehittymisen parissa. Onhan se kuormittavaa ja paikoin aika kaoottistakin, mutta mahdollisuus käyttää omaa luovuutta joka päivä on iso vetotekijä.

Minäkin olen luokanopettaja. Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa ja tiedättekö, se oppimisen innon määrä on sanoinkuvaamaton. Opettajana tiedän olevani tärkeä henkilö monelle lapselle. Ehkä joskus jollekin jopa jossain määrin tärkeämpi kuin oma vanhempi, silloin kun lapsi ei saa kotoa riittävää tukea ja arvostusta. Työ on haastavaa ja rankkaa, mutta myös palkitsevaa. Nykyään ei varmaan enää ole juurikaan luokkaa, jossa ei olisi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. 

Kukaan ei voi tehdä opettajan työtä vain lomien vuoksi. Muuten se olisi aivan liian rankkaa. Ainakin itse uskon niin. Lomat ovat toki mukava puoli työstä ja vastapainoa huonolle palkkaukselle.

Olin lukion opettaja yli 30 vuotta ja vaikeimpinakin aikoina oppilaat olivat se voimavara, joka sai jaksamaan työssä. Monipuolinen ja vaihteleva työ nuorten ihmisten parissa oli antoisaa. Ei tarvinnut enää oikeastaan kasvattaa, vaan olla rinnalla kulkeva aikuinen ja tiedonvälittäjä. Sai jakaa nuorille niitä tietoja ja taitoja, joita oli itse opiskellut ja pohdiskella niitä yhdessä. Oli hienoa saavuttaa nuorten luottamus ja kuulla heidän ilojaan ja surujaan

Kyllähän opettajan työssä on raskaatkin puolensa. Työt ruuhkautuvat, kun jossain jaksossa on "liikaa" viikkotunteja, on laadittava ja korjattava kokeita. Ja työ arvioidaan julkisesti kahdesti vuodessa ylioppilaskokeissa. Media tekee parhaansa siinä arvioinnissa, monesti puutteellisin perustein. Työssä on pantava oma persoona likoon joka päivä. Jotta sen jaksaisi tehdä, vaaditaan vastapainoksi lomia. Joskus ennen väitetään olleen kolme syytä ryhtyä opettajaksi: kesä-, heinä- ja elokuu, mutta se on jo katoavaa kansanperinnettä.

Rakkaus nuoriin, ketkään eivät ole sen aidompia. Ja mikään ei ole parempi palkka työstä kuin se, että onnistuu jonkun vaikean yläkoululaisen kanssa ja näkee sen kaksikymppisenä voivan hyvin.

Olen yläkoulussa opettajana Helsingissä ja olen tehnyt sitä työtä nyt 15 vuotta. Mulla on vaan ihan oikeasti ihan sikahauskaa töissä. Mahtavat oppilaat ja mahtavat kollegat. Vedet valuu silmistä joka päivä töiden ohessa.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 21:05"]

Vedet valuu silmistä joka päivä töiden ohessa.

[/quote]Kuulostaa sisäilmaongelmalta. ;) t. kollega

Opettajan työssä (aineenopettaja) tykkään vapaudesta päättää miten työni teen ja milloin tuntini suunnittelen jne. Päivät ovat parhaimmillaan lyhyitä (riippuu kustakin lukkarista), kiinteää työaikaa (oppitunnit) on melko vähän viikossa ja se tuo vapautta omaan ajankäyttöön. Palkka on mielestäni ihan hyvä. Ei tarvitse koskaan kokea tekevänsä turhaa työtä, aina tuntee itsensä tarpeelliseksi. Kun on tekemisissä lasten ja nuorten kanssa pysyy hyvin ruohonjuuritasolla, tärkeiden inhimillisten asioiden äärellä. Elämässä on paljon sisältöä. Päivittäin on myös virkistäviä, hauskoja kohtaamisia, paljon hymyä ja naurua. Työ kehittää minua ihmisenä. Pidän myös siitä, että liikun paljon päivän mittaan. Istumatyö ja kellokortti eivät sovi minulle: tulee niska- ja hartiajumitusta enkä jaksaisi millään viettää kahdeksan tuntia päivässä jossain toimistossa. Jos en olisi opettaja, hakeutuisin varmaan puutarha-alan töihin. Tietysti suuri plussa on myös pitkät lomat! Olisi tosi vaikeaa tottua "normaaleihin" lomiin.

Terveisiä yläkoulusta/lukiosta

- nuorten kanssa on aina mahtavaa, joskus mukavaa

- osa kollegoista kivoja, suurin osa outoja

- lomia mukavasti

- itsenäinen työ

- yhteiskunnallisesti merkittävä työ

- ok liksa (4400€/kk)

Enpä vaihtaisi, kokemusta 15-v.

luovuus innostaa

t. opena 30 vuotta ollut ja edelleen

Mäkin oon luokanope. Haluan kasvattaa ja sivistää ja oppia siinä sivussa asioita lapsen ajatusmaailmalla - ja tietty aikuisenakin.  Parasta työssä mahdollisuus luovuuteen.Ja se hetki, kun vanhempi tai lapsi on jostain kiitollinen...

Toki työssä rankkojakin hetkiä. Ihan päivittäin, jotka uuvuttaa...apua tarvitsevien lasten  uhmailut, oppimisvaikeuksien tukeminen, vanhempien kritiikki,  kaikilleoppilaille tasapuolisuuden osoittaminen...

Mutta silti..tekisin tätä työtä, vaikka lomaedut ei olis nykyiset...

Mahtavat oppilaat, mukavat työkaverit, todella taitava esimies. Töihin on kiva mennä joka päivä.

Siihen päälle 4 päiväinen viikko, 6 tuntinen työpäivä, 12 viikkoa vuodessa lomaa ja hyvä palkka. Kukapa ei opettajan työstä pitäisi?