Miten voi päästä yli pettymyksestä

Mä olen työtön yksinhuoltaja, joka kouluttautui väärälle alalle ja on tehnyt pätkätöitä viimeiset 10 vuotta. En ole lahjakas missään, olen köyhä ja yksinäinen. Olen 45 vuotias ja ylipainoinen. En ole edes kaunis tai viehättävä. Asun poikani kanssa pienen pienessä koiran kopissa, jota myös kerrostalokaksioksi kutsutaan. Ajattelin eilen, että tämän tyhmemmäksi ei voi enää mennä. Sen jälkeen olen loukannut silmäni ja hampaani.

Luen lehden joka päivä ja kiitän luojaani siitä, että meillä ei ole sotaa, nälänhätää, levottomuuksia, onnettomuuksia ja että suomen taloudenkin on pakko pian kohentua.

no etsi rikas mies =) tai nainen. muuta muualle mistä voit saada halvemmalla sen oman asunnon.

Kiitollisuus. MItä kaikkea sulla on. Siitä kannattaa lähetä. Se jolla muki on aina puolityhjä, kärsii siitä tyhjyydestä, ne joilla muki on puolitäys, nauttivat siitä täyteydestä. Mä uskon vahvasti siihen että ihmisen omat ajatuksen vaikuttavat siihen, millaista energiaa hän säteillee ulospäin. Ja hyvä tulee hyvän luo, masentavat asiat sinne melankolian piiriin. Vähän klisheistä ehkä mutta totta. Kannattaa myös miettiä miksi tuo asunto nimenomaan kiusaa sua noin paljon. Koska hyvän elämän edellytys ei ole asunto. Mutta se millä lailla suhtautuu itseensä ja niihin elämän päiviin joihin saa herätä, niin sillä on suuri merkitys. Mietipä kuinka pettynyt olet kuolinvuoteellasi jos kulutit koko arvokkaan elämäsi märehtien sitä ettei sulla ole omistusasuntoa. Siinäpä vasta elämäntarina. Fakta on se ettei elämä ole reilua eikä oikeudenmukaista. Mutta joka ikinen päivä sulla itselläsi on mahdollisuus miettiä mikä sulle on arvokasta ja pyrkiä sitä kohti. ja kas kummaa, elämäsi muuttuu pikkuhiljaa merkitykselliseksi. On myös turha unelmoida jostain mikä ei ole saatavilla, jos odotat lottovoittoa koko elämäsi niin aika köyhä on sekin elämäntarina. Kannattaa aloittaa jo huomenna miettimään mikä sulle on oikeasti tärkeää. Et tiedä kuinka monta päivää sulla on jäljellä.