Lue keskustelun säännöt.
Tekis mieli vaan itkeä :( Mä vihaan mun elämää
31.10.2013 |
Ainainen rahapula, paska työ (uutta en ole löytänyt) huonolla palkalla, lapsen vaikeudet koulussa (mikään ei auta).
Kaiken saan hoitaa itse. Tuntuu ettei kukaan välitä. Tekis mieli muuttaa omaan kämppään ja vaan olla. Saisi mies ja lapsi vaikka hukkua paskaan ja koittaa selvittää itse kaikkia asioita.
Tahtoo pois. Mikään ei tuota iloa enää.
Kommentit (10)
Olispa joku jonka kanssa puhua. Ei ole yhtään ystävää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus voikin olla helpompi puhua ihan ammatti-ihmiselle. Itse olen joskus hakenut apua perheneuvolastakin. On myös kriisipuhelimia johon voi soittaa vaikka heti. Toivon, että et jää yksin tuskasi kanssa.
Voimia sinulle! Usko pois, sinä selviät tuosta(kin) ja tulee vielä aika, kun asiat on hyvin ja voit nauttia elämästä. Tämmöistähän tää on, elämää.
Moi ap, mulla aika sama tilanne.
Työtön olen, mies myös, yksi lapsista muutti pois kotoa kun ei pärjännyt enää ilman jatkuvaa valvontaa ja apua. Rahat on koko ajan loppu, sossu valittaa että vuokra on liian kallis (ollaan jonossa halvempaan asuntoon varmaan viidellä eri taholla..!), jatkuvaa säätöä laskujen kanssa...tänään ei olla syöty lämmintä ruokaa ollenkaan, huomenna sitten.
Mihinkään ei ole koskaan varaa ja jos onnistuu säästämään, aina tulee joku perkeleen pakollinen meno, johon ne rahat on tuhlattava. Viimeksi jouduttiin pistämään vajaa tonni, eli lapsen kaikki säästöt, vuokraan kun Kela mokasi eikä saatu mistään apua. :(
Ihmettelen vaan koska se aurinko alkaa paistamaan tähän riskukasaan?! Aina kun alkaa näyttää valoisammalta, niin vedetään matto jalkojen alta ja sit tullaankin ryminällä alas. Yleensä vielä alemmas kun mistä lähdettiin.
Ottaa niin päähän kaikki.
Menin ilmoittautumaan työpaikan pikkujouluihin kun ajattelin, että piristäisi. Nyt ei huvita. Pakko oli maksaa omat ruoat ja juomiin jää rahaa 10 euroa. Kiva istua ja juoda vettä tai limua kun muut juo ruoan kanssa viiniä. Ruoka on jo maksettu joten pakko sinne on mennä (rahoja ei saa takaisin).
Vaatteet taas samat kuin viimeiset kolme vuotta. Hiukset samalla iänikuisella ponnarilla kun kampaajalle ei ole varaa mennä.
Äh, mä haluun vaan pois :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olisit yksin, ei se elämä aurinkoisempaa olisi, luulet vain..
Samaa kyllä ajattelen itsekin välillä, tämä elämä on tuskallista, mutta minkäs teet, mennään eteenpäin, välillä stressataan enemmän välillä höllätään kokonaan.
Erkallehan tuo ei ole hyväksi, mutta en vain jaksa olla koko ajan äiti, opettaja yms.
Tsemppiä!
Jos olisin yksin saisin tehdä mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Ei tarttis huolehtia muista
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ota pieni taskumatti sinne pikkujouluihin, jos tekee mieli pientä jouludrinksua. kympillä saat kuitenkin pari olutta tai ison lasin viiniä onneksi.
mutta ymmärrän, ettei pikkujoulut ole suurin murheesi tietenkään :)
mulla on sama juttu: kaikki mitä yritän menee pieleen ja aina kun luulen, ettäkyllä tämä tästä, niin taas tulee joku takaisku.
yritä etsiä jotain juttuseuraa, perheneuvola voisi olla hyvä paikka aloittaa. toivottavasti löydät jonkun ystävän myös. voimia, sister!
Älä huoli ainakaan pikkujouluista!
Samat vaatteet on ihan hyvät. Jaksaisitko kokeilla vähän eri tyyliä hiuksiin, saa mennä överiksikin pikkujouluissa! Joku söherönuttura vaikka? Ja reippaasti punaista huulipunaa tai kynsilakkaa, jotain erilaista mitä aina. Taskumatti ehdottomasti laukkuun!!
Kyllä aurinko vielä sullekin paistaa, älä lannistu!
Halaus näin virtuaalisesti. Minulla oli eilen ihan samanlainen olo. tänään juttelin ystäväni kanssa, se auttoi taas hetkisen eteenpäin. Ehkä se tästä, meillä molemmilla.