En taida jaksaa enää "ystäviäni"....

Tässä muutaman vuoden aikana on käynyt niin, että 3 pitkäaikaista ystävääni ovat alkaneet olemaan enemmän rasite tai ainakin energiahukka, kuin ilon tuoja. Elämäntilanteemme ovat hyvin erilaisia, sillä itse käyn töissä ja harrastan paljon (mm. olen mukana kunnallispolitiikassa). Nämä toiset taas pääosin kotona (no yksi töissä) eläkeläisenä tai muuten vaan, en ihan tarkkaan edes tiedä syitä.

Katkeruus on kuitenkin se jota en jaksa. Kaikkea kommentoidaan kauhean negatiivisesti (muuallakin kuin fb:ssa), elämä pyörii milloin minkäkin terveys-tai ruokavillityksen ympärillä (no toki itsekin pyrin syömään terveellisesti ja liikun pari kertaa viikossa, mutta pakurikäävät, gluteenittomat ja gojimarjat jätän sikseen) ja aina on vain naristavaa. Tätähän täällä ei saisi sanoa, mutta osasta huomaan että on silkkaa kateutta, kuten huomauttelu autosta, lomamatkasta tmv. Itse en kuitenkaan mileestäni ole muuttunut ja olen yrittänyt auttaa kun apua on pyydetty (mm. lainannut rahaa, vienyt ruokakasseja jne), mutta vastapalvelukseksi saan sitten tuota narinaa tai vöyhkäystä milloin mistäkin suuntauksesta.

Kait se vaan on todettava, että aika muuttaa asioita ja vaikka kakskymppisinä olimme parhaita ystäviä, enää nelikymppisenä ei kauheasti ole yhteistä kun toisilla jäi opinnot kesken, oli masennusta, avioeroa, uutta avioliittoa, työttömyyttä, työhaluttomuutta jne ja itsellä elämä menee varmaan aika perusuomissaan töissä käyden, lasten kanssa puuhaten ja harrastaen.

Tyhjä tunne ja samalla jotenkin huono omatuntokin (en kyllä oikein osaa sanoa miksi), mutta en taida kyllä enää jaksaa noita energiavarkaita elämässäni.  Muita joilla samoja tuntemuksia?