Lue keskustelun säännöt.
Voiko suhde toimia ainoastaan lasten takia?
25.09.2013 |
Miehelläni on ollut suhde toiseen naiseen kolmen vuoden ajan, kuulen suhteesta vasta nyt. Lapsemme ovat pieniä, nuorin ei edes koulussa vielä. Olen mieheni saanut puhuttua parisuhdeterapiaan jotta voisimme jatkaa yhdessä lasten takia, nyt olen alkanut miettiä voiko suhde toimia jos ainoa syy yhdessä ololle on lapset? en pysty unohtamaan tuota toista naista, mieheni tulee tapaamaan hänet päivittän töissä, en voi vaatia kuitenkaan vaihtamaan työpaikkaa? onko parempi antaa miehen mennä ja jatkaa yksin?
Kommentit (7)
Vaikea kysymys. SEkin kun on niin moniselitteistä, että mitä tarkoitttaa suhteen toimiminen. Riippuu siitä paljonkin, että voiko toimia.
Toinen juttu on se, että voi olla että tuntemuksesi siitä että olette yhdessä vain lasten takia ei pidä edes lopulta paikkaansa, vaan teillä on muutakin yhteistä oikeasti. ETtä tällä hetkellä sen tunteen siitä peittävät vain alleen petetyksi tulemisesta syntyvät tunteet. Voi hyvinkin olla, että jos sitoudutte siihen parisuhdeterapiaan ja oikeasti yritätte, niin teille tulee vielä ajan kanssa ihan hyväkin suhde, vaikkei pettämistä koskaan unohtaakaan voi. Se voi kuitenkin häipyä mielessä niin taka-alalle, ettei se juuri häiritse enää elämää ja rakkautta mitenkään. Niin ainakin minulle on käynyt, nyt 7 vuotta pettämisestä en enää ajattele sitä ollenkaan oikeastaan enkä epäile miestä mistään sen enempää kuin jos ei olisi koskaan pettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi se toimia, mutta tuloksena iso kasa onnettomia ihmisiä
Kysy itseltäsi, haluatko uhrata parhaat vuotesi ja elämäsi katkeruuteen, vai oletko valmis antamaan miehellesi todella anteeksi ja unohtamaan. Pystytkö elämään onnellisena hänen kanssaan? Jos et, on mielestäni suurta hulluutta tuhlata ainutlaatuinen ja ainutkertainen elämänsä. Luuletko että lapsesi ovat aikuisena iloisia jos kuulevat "uhrauksestasi"? Haluaisitko tyttärellesi samanlaisen elämän?
Mielestäni "lasten takia" oman elämänsä tuhlaaminen on tyhmää. Itsekästä varmaan, mutta olkoon. Mulla ei ole muuta kuin tämä elämä.
Siksihän te sinne parisuhdeterapiaan menette, että löytäisitte syitä jatkaa myös toistenne, ei pelkästään lasten takia!
Toisin sanoen: sinä tunnut kuvittelevan, että terapian funktio on ainoastaan kurasseerata miehesi luopumaan sivusuhteestaan ja tuntemaan synnintuntoa... mutta kyllä sillä terapialla pyritään myös vaikuttamaan SINUN suhtautumiseesi miehesi pettämiseen ja parisuhteeseenne ylipäätään. Eli että kykenisitte aloittamaan alusta ja sinä kykenisit olemaan koko ajan funtsimasta sitä toista naista.
Anna terapialle edes mahdollisuus. Ja jos sen jälkeenkin vielä tuntuu, että mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan, sitten voit ottaa eron.
Tärkeintä on, että miehesi tekee selvän valinnan ja pysyy valinnassaan. Jos hän on lopettanut suhteen ja suostunut parisuhdeterapiaan, hän vaikuttaisi jo tehneen valintansa sinun ja perheen hyväksi.
Ihan hyvin voit kehottaa miestä vaihtamaan työpaikkaa - se toisi hänellekin mielenrauhaa. Vaatia tuskin voit, jos työpaikkoja ei ole joka oksalla tarjolla miehesi alalla, mutta kannustaa nyt ainakin. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että sinä välttäisit mustasukkaiset fiilikset, vaan että miehesi ei joutuisi päivittäin vastustamaan houkutusta ja tuntemaan huonoa omaatuntoa (jota hän varmaan kumminkin tuntee heitettyään sen kolme vuotta kestäneen suhteensa sivuun).
Tuo peruste voi riittää kantamaan yli pahimman ajan. Sen jälkeen saatatte huomata, että ette olekaan enää yhdessä pelkästään lasten takia. Kovin montaa vuotta sitä ei varmaan jaksa.
Mutta eikö lasten takia kannata kuitenkin yrittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 11:58"]
voi se toimia, mutta tuloksena iso kasa onnettomia ihmisiä
[/quote]
Näin on, jos tämä ihminen ihan oikeasti vuodesta toiseen vain kärsisi marttyyrinä lasten vuoksi.
Mutta näin ei välttämättä ole... Itsekin pettämisen tietoon tulemisen jälkeen ajattelin että jatketaan vain lasten vuoksi kunnes ovat vähän isompia edes, mutta niinhän se rakkaus ja yhteys palasivat kuitenkin, kun mies osoitti että oikeasti katuu eikä aio tehdä enää sellaista koskaan. Eli ei sitä oltu sisulla lasten takia oikeasti kuin ehkä puoli vuotta - vuosi, sen jälkeen suhde on jopa vahvistunut verrattuna aikaan ennen pettämistä, kun on niin syvällisesti käyty läpi tunne-elämää sen tiimoilta...
Tosi harmi olisi näin jälkeenpäin ajatellen, jos olisin heti pettämisen jälkeen tulleissa tunnekuohuissa heittänyt suhteen menemään, koska toki silloin tuntui etten voi ikinä häneen luottaa ja jopa vihaan koko miestä. Ihmisen tunteet vaan on semmoisia että ne ajan kanssa vaihtuu, ei niiden takia kovin äkkiä kannata isoissa asioissa kuten avioliitossa ratkaisuja tehdä.
t. 3
No ei tuosta mitään enää tule. Avioerohakemusta täyttämään siitä