Luetteko te vauvoillenne?

Kyllä mä aloin 4-5 kk iässä. luin loruja yms. Lapsi selvästi jo tosipienenä tykkäsi tietyitsä, ehkäpä sit äänistä yms. Ei se haittaa,päinvastoin, luin aina paljon, ja lapsi pärjää hyvin äidinkielessä (vaikka suomi ei ole koulukieli)

No joo, itse asiassa minä kyllä ulkomuistista kerron tarinoita ja loruja, että siksi varmaan puheenkehitys on edellä. Mutta kirjat... niiden lukemisesta ei tule mitään kun niitä pitää päästä paukuttamaan ja repimään heti. -ap

Mä olen lukenut vauvoille ihan syntymästä asti. Lukeminen rauhoittaa lapsia, samoin laulut ja Lorut.  olen opettanut omani lukemaan kuvakirjoja syöttötuoli-iässä, saa itse silloin rauhassa sanomalehteä. 

Lukeminen on hyvä tapa lisätä läheisyyttä ja vuorovaikutusta lapsen kanssa. Lukemisella voi viihdyttää pieniä myös esim jos joutuu odottamaan. 

Yritin lukea lapselleni jostain puolivuotiaasta alkaen, mutta ei hän ollut kiinnostunut. Suunnilleen vuoden ikäisestä saakka on sitten luettu, nyt jaksaa jo kuunnella ja tuo itse kirjoja luettavaksi. Nyt ikää 1,5 kk.

Esikoiselle yritin, mut eipä siitä mitään tullut. Toinen lapsi tuli sitten mukaan lukemaan kirjoja vähän siinä sivussa vauvasta asti (otin siis toiseen kainaloon esikoisen ja toisen vauvan ja pötkähdin kirjan kanssa sängylle, että sain edes yhden hetken päivästä olla lepoasennossa), ja tykkää niiden lukemisesta paljon enemmän kuin esikoinen malttaa keskittyä ja seurata juonta. Mutta, rehellisyyden nimissä lapsi on niitä kirjoja siinä lukemisen lomassa paljon mutustellut, paukuttanut kämmenellä kuvia ja repinytkin, joten en tiedä paljonko oikeastaan kuunteli lukemista ja paljonko vaan tykkäsi paukuttaa kuvia ja taitella sivuja...

Hei!

kiva kun kerrotte asioistanne näin täällä!

Minulla ei vielä ole vauvaa kuin mahassa, mutta luen uutislehdet ääneen, jotta tottusi kirjallisuuteen!

T: Mallu

No kyllä esim sitä äitiyspakkauksen kirjaa ja muita vastaavia on luettu 4-5kk lähtien. Luukkukirjoja sitten noin 8kk lähtien. Esikoinen kuunteli mielellään, kuopus ei niinkään jaksanut kirjoja, mutta loruista tykkäs sitäkin enempi. Kuopus ymmärtää nykyäänkin (nyt 2,5v) selvästi huonommin puhetta kuin esikoinen samassa iässä( esim moniosaisten ohjeiden noudattaminen tuottaa vaikeuksia, sanavarasto on suppeampi. Puhuu silti pitkiä lauseita) 

Kyllä tuommonen vajaa yksvuotias hyötyisi paljon siitä että luetaan/katsellaan yhdessä kirjoja. Esim missä on auto, missä on talo, mikä tuo on? jne

Vauvamme on 2,5 kuukautta vanha. Katselemme jo innokkaasti kuvakirjoja, joissa on isoja eläinkuvia. Samoin loruttelen samalla kun hieron tai jumppaan vauvan raajoja. Tänään juuri vauva ähki itsensä mahalleen ja alkoi lykkiä itseään jaloilla eteenpäin, mutta onneksi kädet eivät vielä jaksa vauvan yläkroppaa nostaa. Ei sen nyt ihan vielä tarvitsisi ruveta ryömimään ja konttaamaan... Laulaminen on myös ollut jokapäiväistä, tosin lauloin paljon jo raskausaikana.

Kyllä.

Lähinnä Tolstoita.

No mä luin esikoiselle tosi paljon jo häntä odottaessani. Lähinnä luin hänelle Kirsi Kunnaksen runoja ja joka ilta lausuin hänelle yhden ihanan lapsiaiheisen runon nukkumaanmennessä.

Sitten kun hän syntyi niin aloin kyllä lukea hänelle heti vauvana. Ensin lähinnä tosin lauloin kehtolauluja ja saatoin lukea hänelle välillä ääneen jotain melkein mitä vaan mitä itse satuin lukemaan. Luin myös sen tyyppisiä vauvakirjoja kuin äitiyspakkauksessa oli ja erilaisia laulukirjoja, joiden laululeikkejä esitin hänelle ja näytin isoja värikkäitä kuvia. Itse olisin varmasti vauvani ollessa kahdeksan kuukauden iässä tykkäävän kirjoista ja ehkä nimetä joitain suosikkejakin mutta ennenkaikkea kyse olisi ollut omasta arviostani, ei ehkä varmasta tiedosta.

Hän myös katseli kyllä pehmokirjoja ja koviakin kirjoja alustalla maatessaan siinä missä muitakin leluja. Silloin kun vauva lähti liikkeelle (mikä tapahtui melko myöhään) kiinnostus sylissäoloon ja kirjojen katseluun lopahti tilapäisesti lähes kokonaan mutta palasi kyllä aika pian takaisin.

Noin kolmevuotiaasta asti olen lukenut lapselle esim. Janssonin muumikirjoja (niitä pitkiä alkuperäisiä) ja Uspenskin Fedja-setää. On jaksanut keskittyä kirjoihin hyvin ja saanut positiivisinta palautetta kehityksestään juuri kielellisestä kehityksestä esimerkiksi neuvolassa. Nyt nelivuotiaana kuuntelee mielellään myös pitkiä äänikirjoja ja pitää paljon esimerkiksi lastenteatterista.

Nyt odotan toista lasta ja toivon, että hänkin oppisi rakastamaan kirjoja. Mutta yksilöitähän kaikki ovat ja toiset satsaavat enemmän vaikka liikkumiseen kuin noihin kirjajuttuihin.

Vasta tossa 3 vuoden iässä alkoi lapsella kiinnostus iltasatuihin.Monesti sitä ennen otin usein kirjan käteen ja istuttiin sohvalle,mutten kerennyt kun sanan lukemaan ja jo mentiin leikkimään.

Aloitin sii 4-5 kk iässä loruilla ( Kunnas yms) sen jälkeen kuvakirjoja, runoja, tarinoita. Aina on luettu paljon ja hankittu paljon kirjoja. Edelleen lapsi haluaa että luen josksu, vaikka ikää on 12.v. Kun olin kipeä lapsi luki minulle:-9

Meidän tyttö on nyt 1,5 vuotias ja kirjojen/lehtien katselu on hänen lempi puuhaansa. Saattaa katsella kirjoja yksinkin pitkät tovit. Aloitettiin kuvien katselu ja lukeminen äitiyspakkauksen kirjasta n.2 kk:n iässä. Useat pahvisivuiset kirjat on syöty nurkistaan , mutta mitäpä tuo nyt haittaa.

Jännä kyllä, paperisivuiset kirjat ovat säilyneet paremmin ehjänä. 

Parin viikon ajan suurin aarre on ollut postissa tullut, Ikean kuvasto:)

Ap:lle pienenä vinkkinä: Osta halpoja kirjoja kirpputorilta, ei tule niin suuri vahinko, jos kirja tuhoutuu.

meillä sama kuin nelosella, ihan vauvasta asti luettiin. pojasta on kehittynyt varsinainen sanataiteilija ja lukemaan oppi neljävuotiaana. nyt lapsi on kolmannella luokalla ja edelleen luemme kirjoja ääneen - ja joskus hän lukee meille.

Muutaman kuukauden iässä on jokaiselle neljälle lapsellemme alettu viimeistään lukea. Toki lukeminen on erilaista eri aikoina, mutta ei sitä liian aikaisin voi aloittaa. Vuoden ikäinen varmasti voisi pitää äänikirjoista, luukkukirjoista ja loruista.