Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten autat ADHD-lasta? Lue parhaat vinkit.
25.07.2013 |
http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/teemat/kasvatus/miten_autat_adhd_lasta_lue_parhaat_vinkit
ADHD-piirteitä omaavat lapset vaistoavat useimmiten muita ihmisiä herkemmin tunneilmapiirin ja stressin. He ovat hyvin herkkiä huomaamaan, pitääkö aikuinen heistä aidosti, pelkääkö joku tai torjutaanko heidät. Heillä on usein hyvin intuitiiviset, vaistonvaraiset aivot.
Kohtele arvostavasti
Jos arvostat lasta ja näet hänen kaikki hyvät piirteensä, hän vaistoaa sen – ja arvostaa takaisin. Usein käy niin, että lapsi rauhoittuu arvostavan aikuisen seurassa.
Puhu hiljaa ja selkeästi
ADHD-piirteitä omaavan lapsen kasvatus on monin verroin tavallista vanhemmuutta haastavampaa. Vaikka arki on tulvillaan vastoinkäymisiä, huutaminen ja stressaaminen eivät auta. Tarkkavaisuusongelmaisen on vaikea ymmärtää huudettua viestiä. Siksi on järkevää puhua hiljempaa ja selkeästi, joskus jopa kuiskaten.
Ongelmana heikko toiminnan ohjaus
Arjen suurin ongelma on yleensä lapsen oman toiminnan ohjauksen heikkous. Hänen etuotsalohkonsa ei useinkaan kykene ikätason mukaiseen järjestelmällisyyteen ja arkisten asioiden, kuten kouluun lähdön, suunnitteluun.
Myös työmuisti pätkii, koska tarkkavaisuuden heikkouden vuoksi lapsen on vaikea siirtää saatuja ohjeita ja tietoja aivojen työmuistista säilömuistiin – ellei hän ole valtavan innostunut ja kiinnostunut käsillä olevasta asiasta.
Motivoituneena muisti toimii loistavasti. ADHD-lapsi saattaa muistaa valtavat määrät nippelitietoa autoista, dinosauruksista tai aivan mistä tahansa, mikä häntä kiinnostaa.
Tee arjen askareista kaavoja
Lapsi tarvitsee paljon tukea, ohjausta ja valmennusta oman toiminnan ohjaukseen. Arjen askareet, kuten hampaiden pesu, kannattaa pilkkoa ja sanoittaa yksinkertaisiksi kaavoiksi: näin pestään hampaat, kohta kohdalta.
ADHD-aivoilla on taipumusta jumittua tiukasti yhteen puuhaan, esimerkiksi netissä surffailuun tai tv:n katseluun. Jumittuneisiin aivoihin ei tehoa puhe vaan ripeä irrottaminen: tv ja tietokone naps kiinni, vaikkapa käsien taputus aivojen herättelyksi ja lapsen ohjaaminen määrätietoisesti muihin puuhiin.
Lähde: Mervi Juusola: Loistavat, erilaiset aivot. Meidän Perhe 11/2012.
Kommentit (5)
Niin, no. Tuleehan sille lapselle ja vanhemmillekin muuta tekemistä, kun se lapsi riehuu ja karjuu tv:n sulkemisesta raivostuneena. Lapsi jaksaa kauemmin kuin vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kai turha kuvitellakaan, että aihetta, josta kirjoitetaan tuhansia kirjoja, voisi kovin kätevästi tyhjentää populaariin puolensivun lehtiformaatin nettisivuun. Tuo on niin yleisellä tasolla, että pätee mihin vaan tai sit ei mihinkään.
Tv:n sulkemisesta ja muista jumittumisista. Jumittunutta lasta pitää ensin valmistella siirtymiseen. Jos "ripeästi" tarkoittaa, että noin vain katkaistaan leikki tai tv-ohjelma, siitä saattaa seurata meltdown-tyyppinen totaalijumi. Lapsi ei sitten enää pysty mihinkään, ei siihen mihin vanhempi haluaisi nyt siirtyä eikä siihen, mitä ennen teki, eikä mihinkään muuhunkan. Lasta täytyy ehdottomasta valmistella: sano ja kehottaa. Pienelle lapselle pitää sanoa "äiti käy nyt vessassa, sen jälkeen lähdetään joten saata leikki nopeasti loppuun" ja kouluikäiselle voi sanoa että "5 min päästä lähdetään, siihen mennessä lopeta tuo leikki/kirja/tv-ohjelma". Toinen saa aikaa vääntää aivonsa uuteen asentoon ja sopeutua siirtymään. Toki kehoituksen ja valmistelun jälkeenkin saatetaan vaatia konkreettista ja ripeää tarttumista, esim lapsen koskettamista olkapäähän ja ohjaamista pukemaan vaatteita, tms. ja joskun tietysti sen telkkarin sulkemistakin.
Mun mielestä tuolta puuttuu ehkä se oleellisin "vinkki": rutiinit! Vastoin kaikkia luuloja ADHD on sairaus, jota voi hoitaa myös toiminnallisesti, eli ADHD voi opetella toimivia toimintatapoja arjen asioihin.
Itse 33 v saanut diagnoosin ja juuri ympärilleni esim työelämässä rakentamat rutiinit ovat auttaneet uralla etenemisessä. Kukaan työkavereista/pomoista/asiakkaista ei koskaan uskoisi, että minulla tämä sairaus on. Pahimmat oireet tulevat ns vapaassa olemisessa, silloin tulee jumeja ja muistikatkoksia ja tarkkaavaisuusongelmia ja päähänpistoja.
Suunnitelmallisuus tosiaan välillä on hukassa, mutta rutiinien avulla en ADHD:n vuoksi koskaan myöhsty töistä/koulusta.
Tuo artikkeli tuntui jotenkin enemmän poikalapsiin suunnatulta; kovin siinä keskitytään agressiivisuuteen, kun se tytöillä harvemmin on ongelmana.
Hei aikuinen adhd,minkälaisia oireita sinulla on?
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä olette ohjeista te joilla on ADHD-lapsi/lapsia?
Tuolla on kommentoitu tuota tv:n sulkemista naps - ei toimi