Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri suuttui, kun "arvostelin" hänen poikaansa
07.07.2013 |
Työkaveri ei ollut kertonut, että oli suhteilla hommannut poikansa työpaikkaruokalaamme töihin. En siis myöskään ennestään tuntenut tätä poikaa edes ulkonäöltä, ikää lienee siinä 20v paikkeilla.
Eli, olin ruokalassa jo useamman päivän pannut merkille, miten epäkohtelias tämä sälli on, ei tervehdi kun on kassalla, siis ei vastaa tervehdykseen, on kamalan myrtsin näköinen koko ajan ja suorastaan ihan vihamielisen näköinen. Muut kesätyöntekijät ovat ihan toista maata.
No, työpisteessä kerran puhuin, miten epäkohtelias eräs poika ruokalassa on. Työkaveri suutahti ja sanoi, että onhan se hyvä, kun muut osaavat kasvattaa lapsensa niin hyvin. Ihmettelin tätä. En vielä tässäkään vaiheessa tiennyt, että poika on hänen. Ei keronut sitä missään vaiheessa.
Kerran näin heidät yhdessä kaupassa ja tajusin mistä on kyse.
Olenko minä nyt sitten toiminut jotenkin tökerösti?
Tämä kyseinen nainen itse on kova arvostelemaan muita.
Kommentit (8)
No mielestäni et ole toiminut väärin, jos kerran olet vaan kummastellut ruokalan kesätyöntekijän huonoa käytöstä, etkä ole mitenkään voinut tietää, että kyseessä on työkaverin lapsi.
Toivottavasti työkaveri osaa vetää jotain johtopäätöksiä ja aloittaa nyt sen pojan käytöskasvatuksen, jos on tähän asti jäänyt vähemmälle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vuosien aikana ottanut tavaksi, että en arvostele ketään tai puhu pahaa kenestäkään "selän takana". Jos minulla on jollekin huomautettavaa, sanon sen suoraan. Tuossa tapauksessa voisin jättää vaikka asiallista palautetta työpaikkaruokalan ravintolalle. Ei tule kiusallisia tilanteita ja itselläni on hyvä olo. Vaikka poika ei olisikaan ollut työkaverisi, mitä hyötyä sait siitä että arvostelit hänen käytöstään tuossa tilanteessa? Mielestäni tökeröä on ylipäätään arvostella muita ihmisiä. Asiallisen palautteen antaminen oikeille henkilöille on tietenkin eri asia. Sinuna pyytäisin vain anteeksi työkaveriltasi. Kerrot käyttäytyneesi huonosti ja olevasi anteeksipyynnön velkaa. Se että työkaverisikin arvostelee muita, ei mielestäni vaikuta tähän asiaan millään tavalla. Jos hän tekee jotain sopimatonta, ei sinun silti kannata. :)
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 11:36"]
Minä olen vuosien aikana ottanut tavaksi, että en arvostele ketään tai puhu pahaa kenestäkään "selän takana". Jos minulla on jollekin huomautettavaa, sanon sen suoraan. Tuossa tapauksessa voisin jättää vaikka asiallista palautetta työpaikkaruokalan ravintolalle. Ei tule kiusallisia tilanteita ja itselläni on hyvä olo. Vaikka poika ei olisikaan ollut työkaverisi, mitä hyötyä sait siitä että arvostelit hänen käytöstään tuossa tilanteessa? Mielestäni tökeröä on ylipäätään arvostella muita ihmisiä. Asiallisen palautteen antaminen oikeille henkilöille on tietenkin eri asia. Sinuna pyytäisin vain anteeksi työkaveriltasi. Kerrot käyttäytyneesi huonosti ja olevasi anteeksipyynnön velkaa. Se että työkaverisikin arvostelee muita, ei mielestäni vaikuta tähän asiaan millään tavalla. Jos hän tekee jotain sopimatonta, ei sinun silti kannata. :)
[/quote]
Minusta taas ap:lla ei ole mitään anteeksipyydettävää. Ei käytös edes ole sopimatonta sanan varsinaisessa merkityksessä tuossa tapauksessa.
Asiallisempaa olisi ollut kertoa pojalle kasvotusten ja asiallisesti, että hänen käytöksensä ei ole työhön sopivaa eikä edes kohteliasta, ja jos ei olisi auttanut, niin kertoa pomolle.
Mutta ei kyllä ollut työkaverisi käytöskään asiallista. Suosittelisin pyytämään anteeksi selän takana puhumista, mutta samalla pyytämään, että työkaverisi sekä miettisi omaa käytöstään että puuttuisi poikansa käytökseen, ihan pojan omaksi parhaaksi.
Neuvoni ei ole kuitenkaan idioottivarma, ja voi aiheuttaa ongelmia, mikäli pomo on puolueellinen, äidillä ja/tai pojalla virtsaa päässä tai pojan perusilme on hapan (itselläni on sukulainen, joka näyttää aina sitruunansyöneeltä, ellei hymyile -pitkään luulin hänen olevan minulle vihainen, kunnes hänen äitinsä oikaisi virheeni).
Tosin selän takana puhuminen on niin yleistä, suorastaan vaistomaista varsinkin tietyissä tilanteissa, ettei sitä voi rikoksena pitää. Häpeäkseni syyllistyn siihen itsekin, vaikka yritän välttää.
Yleensäkin sietää moinen nepotisti saada kaiken mahdollisen haukun niskaansa. Varmasti olisi töihin ollut tulossa myös oikeasti motivoituneita nuoria, jotka eivät vain sattuneet olemaan sukua oikealle henkilölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä kun mainitsit asiasta, luulisi jotakin jäävän mieleen äiteellekin ja sitä kautta pojalle asian siirtyvän. Työkaverisi tietää varmasti myös, ettet ole ainoa pojan huonon käytöksen huomioinnut. Eipähän tarvitse mitä luultavimmin ensi kesänä pojalleen samasta paikasta työpaikkaa kysyä, poikakin voisi palkkansa eteen yrittää vähän enemmän.
Tuo on just niin tota, että oikeat ihmiset tuntevat vie työpaikat ja oikeasti paremmat jäävät rannalle.
Et ole toiminut tökerösti. Tosin ei tämä nainen tule koskaan näkemään pojassaan mitään vikaa, ja pysyy varmasti pitkään vihaisena,mutta sellaista se on.