Onko noloa, jos aikuinen pelkää hammaslääkäriä?

Ei pelko ole noloa, mutta jos jättää sen takia käymättä, se on noloa.

Mun mielestä hammaslääkäripelko on aika yleistä (vaikka mun on se vaikea ymmärtääkin, itse saatan jopa torkahtaa hammaslääkärin tuolissa). Jos käyt yksityisellä, kannattaa valita sellainen lekuri, joka ymmärtää pelkosi. Esilääkitystäkin on mahdollista saada!

Se on noloa, jos joku pitää pelkoa nolona. Sinä pelkäät ja sillä siisti.

Pelkoa voi helpottaa erilaisilla tavoilla. Kysy lääkäriltä, saisiko jotain rauhoittavaa tai sitten muuta lääkettä hammaslääkärikäyntiä varten. En tiedä voiko esim propralia käyttää puudutuksen kanssa, mutta se auttaa ainakin minua monissa jännittävissä tilanteissa.

Voiko hammaslääkäri nukuttaa poraamisen tai hampaanpoiston ajaksi? t.ap

Pelkäätkö sitä kipua? Mä kans pelkäsin hammaslääkäriä, ja ajattelin, että se on se kipu jota pelkään. Mutta tarkemmin asiaa käsiteltyäni tajusin pelkoni olevan sitä, että pelkäsinkin hammaslääkärin haukkuvan hampaidenpesuni, huonot hampaani ja motkottavan kun on niin paljon reikiä. Mä kuuntelin lapsena vuosia hammaslääkärin urputusta, enkä enää aikuisena aio semmoista kuunnella, vaikka tiedän kyllä että mulla on huonot hampaan.

Kun tämän tajusin, en ole enää hammaslääkäriä pelännyt, kunhan tiedän, että ko. hammaslääkäri vaan korjaa hampaani, eikä opasta kuinka pitäis olla tarkempi niiden hoidossa.

Mä en myöskään pelkää sitä - mahdollista - pientå kipua, vaan just sitä tilannetta sinänsä... Hajut, mahdollisuus olla itse tekemätt yhtään mitään, lääkärin mahdollinen marmatus jne. jne....

Kannattaa vaan rohkeasti saman tien kun menee sinne huoneesen - tai jos mahdollista, niin jo aikaa varatessa - sanoa että nyt pelottaa ja ahistaa ihan perkeleesti. Jo sen ääneen sanominen helpottaa itseäkin... :) 

Mulla oli sama tilanne, mutta löysin aivan ihanan lekurin yksityispuolelta ja olen nyt reippaasti vuosien taon jälkeen paikkauttanut kolme hammasta ja antanut poistaa kaksi hammasta. Harkitsen näin nelikymppisenä jopa oikomishoitoa kun on jäänyt niin hyvä mieli noista reissusta :) 

Niin ja puudutus EI ole ollut kohdillaan, jos vihloi. 

Kipu on just se kauhein asia ja se poran vinkuva ääni. pää heluu ja jalat nytkyy, kun pora jurruuttaa hermonpäällä! En mä sitä lääkäriä ihmisenä pelkää. ap

Hammashoitoa voi saada ainakin joillain asemilla nukutuksessa, mutta se on tosi kallista. Nukutukseen sisältyy myös omat riskinsä ja vaivansa. Kannattaa ehdottomasti ensin kokeilla, riittäisikö esilääkitys avuksi. Mutta jos se ei auta, nukutuskin on vaihtoehto. Niin, ja jos hammaslääkärisi ei tunnu hyvältä tyypiltä, ei ota vakavasti pelkoasi tai kipuherkkyyttäsi tai puuduttaa huonosti, jo hammaslääkärin vaihto voi auttaa.

Minulla on todella herkästi vihlovat hampaat, ja vaikka muuten kipukynnykseni on korkea, hampaiden vihlonta on just sellaista kipua mitä en kestä ollenkaan. OIen ottanut asian puheeksi ja pyytänyt kunnon puudutukset. Jo se helpottaa, että hammaslääkärini varmistaa huolellisesti, tuntuuko suu puutuneelta ja vihlooko. Ei hampaiden hoito ikinä mukavaa ole, mutta ajattelen aina tuolissa istuessani että se loppuu aikanaan ja hammaslääkäristä päästyäni palkitsen itseni jotenkin. Loppupeleissä pääsee paljon vähemmällä rääkillä kun hoidattaa hampaansa säännöllisesti.

Todella moni aikuinen pelkää hammaslääkäriä, eikä siinä ole mitään nolostuttavaa.  Yksi kaverini tunnusti että itkee pelosta hammaslääkärissä. Kannattaa etsiä mukava, ymmärtäväinen ja pelkopotilaita hoitanut hammaslääkäri ja jutella pelosta jo heti aluksi. Hammaslääkäri on ammattilainen, ja pelkäävien hyvä hoito kuuluu ammattitaitoon (vaikka ihan kaikki ei olekaan sitä sisäistäneet). 

Tsemppiä!

Kyllä hammaslääkärin pelko on minusta aivan luonnollista sillä jokainen pelkää kipua. Ja on turha väittää että hermoja täynnä olevan hanpaan poraaminen ei sattuisi ilman puudutusta. Juurihoidoissa pudutuskaan ei aina ole monien sen kokeneiden mukaan aina kunnolla tehonnut vaan potilas on kärsinyt hirvittäviä tuskia. Synnytyksen kokeneet naiset ovat kertoneet kärsineensä hammaslääkärissä paljon pahempaa kipua kuin edes synnytyksessä ja en usko että kaikki tarinat ovat väritettyjä. Kivun lievitys pitäisi jo 2000 luvulle saada sellaiselle tasolle ettei hammaslääkärissä käynnistä tule potilaalle pahimmillaan kammattavaa kidutusta. Ja mitä hampaiden poraamisesta tulevan kivun vähättelijöihin tulee niin Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa käytettiin kidutuskeinona vankien hampaiden poraamista.

Ei ole. Itse toissa kerralla itkin kun menin hampaan poistoon. Viime kerralla en itkenyt  mutta tärisin kauhusta, hikoilin ja revin käsiäni kynsillä toimenpiteen ajan.

Poraaminen, piis of nakki, mutta hampaanpoiston puudutukset tai hammaskiven poistot puudutuksetta.. AAAAAARGH!!

Hammaslääkäri onneksi muisti kauhuni ja otti vain yhden ja antoi aikaa kestää. 

Ikinä ei ole poraamisen takia puudutettu.

Minä en ole edes tajunnut, että voisi olla jotain noloa hammaslääkäripelossa/angstissa. Minä sanon aina suoraan ennen tuoliin istumista, että minua hermostuttaa ja pelottaa. Samoin sanon, että tarvitsen purutuen (vai mikä se sen nimi onkaan), sillä minun leukaluuni menevät helposti "pois sijoiltaan" eli kauhean kipeäksi, enkä jaksa pitää suuta auki lainkaan ellei minulla ole sitä tukea. 

Yksikään hammaslääkäri ei ole suhtautunut nurjasti minuun näiden takia.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 23:34"]

Kipu on just se kauhein asia ja se poran vinkuva ääni. pää heluu ja jalat nytkyy, kun pora jurruuttaa hermonpäällä! En mä sitä lääkäriä ihmisenä pelkää. ap

[/quote]

Yksi keino voittaa pelkoa, on tehdä erilaisia mielikuvaharjoituksia etukäteen. Kipua vastaan voi taistella vaikka niin, että kuvittelee jo etukäteen uhoavansa sille kivulle ja nujertavansa sen. Juttelee sille kivulle vaikka tyyliin "sun on ihan turha alkaa mulle ryttyilemään, mä oon sata kertaa vahvempi kuin sinä" ja vaikka muriset vihaisesti ja äänettömästi sille kivulle kun se iskee.

Minulla on toiminut se, että olen mennyt paikkakunnan arvostetuimmalle hammaslääkäriasemalle. Siellä käy varmasti paljon vaativia ja laatutietoisia asiakkaita ja saamani palvelu on ollut loistavaa. Ympäristö on miellyttävä ja hammaslääkärit ovat ystävällisiä ja se osaltaan helpottaa pelkoa.

Mua ahdistaa hammaslääkärin tuolissa se avuttomuus. Makaan kita täynnä kaikenlaisia vekottimia ja kaksi ihmistä melkein istuu sylissä touhuamassa. Tuntuu, ettei saa edes.kunnolla henkeä eikä meinaa uskaltaa silmiä räpäyttää, ettei joku surrutin lipsahda hermoon.

Nykyään ilmoitan ennen tuoliin istumista,  että ahdistaa  ja että minua pitää  varoittaa aina ennen kuin sattuu, maistuu pahalta, tai tulee joku kova ääni.

Minä sanon aina hammaslääkärille, että pelottaa ja haluan puudutuksen. Kerran vaan se puudutuspiikki tuikkaa ikeneen ja sitten voi rentoutua eikä tarvitse pelätä kipua.

paras lääke hammaslääkäripelkooon vastaisuuden varalle on säännöllinen käynti hammaslääkärillä (kerran vuodessa). Kun hampaat pysyvät kunnossa, niihin ei tuossa välissä yleensä edes ehdi tulla niin pahoja juttuja, että tarvittaisiin massiivisia operaatioita. Ja tietysti hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä on tärkeää. Plus lankaus ja terveelliset ruokailutavat.

No on :DD miten joku voi pelätä hammaslääkäriä? Puudutus on keksitty, joten ei voi sattuu.

Ei. Itse en luota hammaslääkäreihin kun meinasivat pilata mun hammasrivistön ihan totaalisesti. Myöskään se hammastohtorin aiheuttama hermovaurio ei lisännyt luottamusta. Suuhygienistillä käyn 3 kertaa vuodessa, hammaslääkäreitä vältän kuin ruttoa..

Vierailija kirjoitti:

No on :DD miten joku voi pelätä hammaslääkäriä? Puudutus on keksitty, joten ei voi sattuu.

Koit sitten kommenttisi olevan niin tärkeä ja järkevä, että nostit sillä kuusi vuotta vanhan keskustelun? Miten edes päädyit ketjuun, googlettelit "hammaslääkäripelko", että pääsisit vittuilemaan aiheesta?

Miten joku voi pelätä lentämistä, käärmeitä, pimeää, ahtaita paikkoja, avaria paikkoja, reikiä, hammaslääkäriä tai vaikkapa numeroa 13? Hammaslääkäripelko johtuu usein huonosta kokemuksesta, vanhempien ja tuttavien pelottelusta tai ihan vain siitä, että suu on todella "intiimi" ja yksityinen paikka, jossa on paljon kipuhermoja, joten sen ronkkiminen tuntuu sekä oman henkilökohtaisen tilan loukkaamiselta että kivuliaalta. En mä ihmettele mitään fobioita, en etenkään hammaslääkäripelkoa. Se on sitten eri juttu, että pystyykö diilaamaan asian kanssa, vai jättääkö menemättä hammaslääkäriin, torille tai yöllä vessaan, kun se pelottaa.

Minulla on aikanaan käynyt pieni onnettomuus hammaslääkärillä, kun laite oli rikki, siinä olisi saattanut käydä hassusti.

Selvisin järkytyksellä, mutta pieni paniikki hammaslääkäriin jäi. Kerron asiasta aina kun menen vastaanotolle, kauhistelujen jälkeen ollaan kohdeltu erittäin hienovaraisesti ja selitetty etukäteen, mitä tehdään ja miksi, kipulääkkeet jne annettu.

Silti joka kerta kädet hikoavat, pelkään saavani jonkun kohtauksen ja hoidon jälkeen tärisen ja pyörryttää. Sinänsä naurettavaa, koska muuten kipukynnykseni on hyvin korkealla, olen aina se, johon turvaudutaan vaikeissa tilanteissa, koska pääni pysyy selvänä ja muutenkin olen vahva mieleltäni. Noh, kai meillä kaikilla on se joku juttu :-)