Lue keskustelun säännöt.
Tahattomasti lapsettomia paikalla?
28.05.2013 |
Miten olette ottaneet vastaan sisarustenne lapsiuutiset? Rakas veljeni ja hänen vaimonsa odottavat esikoistaan ja tuntuu niin pahalta, kun ainut tunteeni ei olekaan ilo heidän puolestaan, vaan oma lapsettomuussuru tuntuu myös. Olen toki iloinen, mutta suru painaa silti päälle. Miten teillä?
Kommentit (2)
Tietenkin sitä yrittää iloita toisten onnesta ja onkin iloinen, mutta tunnustan kyllä näin anonyymina, että päällimmäinen tunne on silti kateus ja katkeruus. Me emme edes lapsia voi enää saada, ainokaisemme syntyi kuolleena.
Tuntuu pahalta jopa nähdä heitä nyt, kun veljeni vaimon kasvavaa vauvavatsaa ei enää voi olla huomaamatta. Hän on kuitenkin hienotunteinen eikä kertoile sen enempiä raskaudestaan kun tietää meidän taustamme. Tämä on kuitenkin heille jo kolmas lapsi. Enkä ainakaan minä haluaisi edes kuulla. Riittää, kun tiedämme, että kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Tilanne helpottuu, kun vauva on syntynyt. Ainakin edellisten kohdalla on käynyt niin ja nythän nuo lapset ovat jo isoja.
Raskausaika on ehdottomasti kaikista pahin. Se on vaikea kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä tosi paljon. Varmasti nytkin on joitakin paikalla. Joskus mietin työpaikallanikin, ketkä kaikki ovat tahattomasti lapsettomia. Luulen että noin viisi saman kerroksen toimihenkilöä on ainakin. Se on aihe josta ei puhuta ääneen. Jennifer Anistonkin on kai, hänen exällään Bradilla taas on jo monta lasta. Jenniferin juna kai meni jo.