Tuosta synnytyslakkikeskustelusta tuli mieleen, nyt hävettää taas niin paljon
Hävettää ja tunnen itseni jotenkin huonommaksi kuin muut, onko muita?
Sain nimittäin vasta noin puoli vuotta sitten kuulla äidiltäni, että kun synnyin niin äitini ei käyttänyt ollenkaan synnytyslakkia :(
Se oli sitä aikaa, kun synnytyslakin käyttö ei ollut vielä pakollista ja äitini oli ajatellut olevansa jotenkin uudistusmielinen ja radikaali synnyttäessään ilman :(
Kun äitini sanoi että hänellä olisi puhuttavaa, asiasta joka koskee lapsuuttani ja joka on painanut hänen mieltään jo vuosia, en tosiaan olisi
odottanut mitään tällaista...
Ajattelin että tunnustus olisi vain jotakin sellaista, että minut on adoptoitu, tai että minulla olisi eri isä kuin muilla sisaruksillani.
Tämä vei tosiaankin jalat alta. Onneksi olen saanut terapiaa ja pystynyt puhumaan asiasta sekä mieheni, että hyvien ystävieni kanssa.
Olisiko jollakin empaattisella ihmisellä minulle lohduttavia sanoja?
Kommentit (3)
Hyvä että pystyt puhumaan asiasta, sekä äitisi että muiden kanssa. Muista olla syyllistämättä itseäsi, synnytyslakittomuus on ollut äitisi, ei sinun valinta.
Itsekin olen epäillyt, että äitini saattoi olla noita radikaaleja, jotka eivät pitäneet lakkia, ainakaan koko synnytyksen ajan. Nyt kun odotan esikoistani ja olen miettinyt tätä asiaa, äiti on ollut hyvin vetäytyvä ja vältellyt koko aihetta. Isältä en ole kehdannut kysyä.
Tietääkö joku, voiko omasta syntymäsairaalasta tiedustella asiaa näin vuosikymmenten päästä?
Tsemppiä ap:lle, sinulla on varmasti rankkaa, mutta käsittelemällä asian pääset varmasti sen ylitse!
Ap hyvä ole huoleti, siis ei synnytyslakin käyttö ole millään tavoin pakollista, mutta suositeltavaa tosin. Mun mies tuli suoraan kalasta ja onhan se huisa näky kaikki ne vaaput ja sulat hatussa siinä mun ja vauvan rinnalla.
Aika hyvä :)