Sinkkuuden hauskin puoli taitaa olla se,ettei ole tilivelvollinen
Kommentit (10)
Tää oli yks niitä sinkkuuden hyviä puolia, joita en koskaan oppinut ymmärtämään. En koe parisuhteessakaan olevani mistään tilivelvollinen. Millaista näillä tilivelvollisilla sitten on?
Jep. Näin on mulla ainakin. Psyykkisesti sairaan mustasukkaisen miehen jälkeen tätä vapautta olla tilittämättä jokaista menoa, puhelua, ajatusta, suihkussakäyntiä jne todellakin osaa arvostaa. :)
Vanhatpiiat ovat tilivelvollisia vanhemmilleen.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 15:32"]
Jep. Näin on mulla ainakin. Psyykkisesti sairaan mustasukkaisen miehen jälkeen tätä vapautta olla tilittämättä jokaista menoa, puhelua, ajatusta, suihkussakäyntiä jne todellakin osaa arvostaa. :)
[/quote]
Hyvä kun pääsit eroon moisesta! :)
Olen parisuhteessa. En ole tilivelvollinen kenellekään. Koetan muistaa ilmoittaa, jos olen menossa johonkin, ja sovituista menoista pidetään tietenkin kiinni. En yritä päteä, mutta haluan muistuttaa, ettei vainoamisen ainoa vaihtoehto ole sinkkuus vaan ihan tavallinen parisuhde riittää. Titenkin täytyy olla jämäkkyyttä asettaa omat rajansa ja sanoa ei, jos toinen yrittää talloa niiden yli. Tämä ominaisuus valitettavasti tapaa puuttua sairaalloisesti mustasukkaisten puolisoilta.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 18:19"]
Olen parisuhteessa. En ole tilivelvollinen kenellekään. Koetan muistaa ilmoittaa, jos olen menossa johonkin, ja sovituista menoista pidetään tietenkin kiinni. En yritä päteä, mutta haluan muistuttaa, ettei vainoamisen ainoa vaihtoehto ole sinkkuus vaan ihan tavallinen parisuhde riittää. Titenkin täytyy olla jämäkkyyttä asettaa omat rajansa ja sanoa ei, jos toinen yrittää talloa niiden yli. Tämä ominaisuus valitettavasti tapaa puuttua sairaalloisesti mustasukkaisten puolisoilta.
[/quote] Olet ihan oikeassa, hyvä parisuhde on hieno asia!
Sairaalloisesti mustasukkaisen kanssa eläneenä sanoisin, että jos vaihtoehtoina on pitää kiinni omista rajoistaan tai hengestään, niin itse valitsen tuon jälkimmäisen. Se on kuule ällistyttävää kuinka oikeista naruista vetämällä saa toisen itsetunnon lyttyyn. Enpä itsekään uskonut tuohon tilanteeseen päätyväni, toisin kävi.
Kuulun niihin onnekkaisiin, jotka ovat selvinneet myös erosta hengissä. Jos henkirievusta kiinni pitäminen oli työn takana suhteen aikana, sen jälkeen sitä vasta saikin suojella.
Ihanaa, että olet löytänyt hyvän suhteen, olen iloinen puolestasi :)
Minusta sinkkuuden paras puoli on se, että saa päättää itse kaikesta. Ei tarvitse tehdä mitään kompromisseja siitä mitä syödään ja koska, minne mennään lomalle, ketä kutsutaan kylään, minkälainen auto ostetaan. Ja nyt joku tietysti sanoo että ei parisuhteessakaan tarvitse, senkun menee ja tulee ja ostaa ja syö mitä haluaa, mutta teitä ei nyt lasketa. Normaalissa parisuhteissa kompromisseja yleensä joutuu tekemään.
Normaalissa parisuhteessa ei oo kuulusteluja. Sehän käy hvetin raskaaksi jos täytyy kertoa liitaan laataan menot ja tulot.
8 vuoden avioliitto narsistin kanssa takana ja kyllä, on aivan ihana olla taas sinkku tai no elän terveessä etäsuhteessa, jossa ei ole tilivelvollinen omista menoistaan. Saan nukkua milloin haluan, tehdä töitä kuten haluan, tavata ja viettää aikaa ystävien kanssa, käydä ostoksilla, ajaa autolla yksin, eikä tarvitse miettiä suuttuuko mies jos miespuolinen työkaveri sattuu soittamaan vain työasioissa jne... vapaus.., ihanaa!!!
Minkäslaisia kolmannen asteen kuulusteluja sitten kimpassaolevat harrastaa?