Toinen lapsi vai elämä yksilapsisena?

Meillä on yksi lapsi, joka on nyt 3-vuotias. Lapsi nukkui ekat 6 kk melko huonosti, mutta muuten on ollut ns. helppo. Mulle lapsen syntymä oli todella ahdistava kokemus, se oli pitkä ja rankka ja päättyi hätäsektioon. Vannoin, ettekoostaan, ikinä halua lisää lapsia.

Nyt on mieleen hiipinyt ajatus, että josko sittenkin...? Nyt jarruna onkin mies. Hän ei halua toista lasta, koska olin niin väsynyt vauvavuoden. Hän miettii myös taloudellisia seikkoja (olemme keskituloisia).

Itse en oikein tiedä, mitä ajatella. Toisaalta elämä on näinkin hyvä, mutta mietin, onko sisaruus arvokkaampaa. Taloudellisesti pärjäisimme kyllä varmasti. Onko törkeää alkaa taivutella miestä toiseen lapseen?