Haluaisin koiran, mutta en kestäisi sen kuolemaa tulevaisuudessa
Minulle menetykset vaan ovat tosi rankkoja. Muita?
Kommentit (7)
Sama juttu. Mulla on ollu kissoja ja koira jo aiemmin, enkä kestä enää yhtään lemmikin menetystä, ei se suru ole sen arvoista. Olen sitten vain yrittänyt lahjoittaa rahaa eläinsuojeluyhdistykselle. Ja vähän olen miettinyt, että voisinko antaa sijaiskodin eläimelle, jolloin ei ehtisi samalla tavalla kiintyä kuin melkein kaksi vuosikymmentä elävään lemmikkiin ehtii kiintyä.
Et sitten hanki. Minua muuten ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka pitkityttää eläimen kärsimyksiä pitämällä lääkkeiden avulla elossa todella raihnaista eläintä. On elämän kunnioitusta antaa lähteä ajallaan. En itsekään halua maata puolikuolleena sängyssä vanhuksena..
itsensä kanssa curlaaja. Jäät monesta hyvästä kokemuksesta paitsi pelkäämällä tunteita.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 18:34"]
enkä kestä enää yhtään lemmikin menetystä, ei se suru ole sen arvoista. [/quote]
Anteeksi, mutta nyt en ymmärrä tätä? Rakas lemmikki on kyllä varmasti jokaisen kyyneleen, surun ja kaipauksen arvoinen.
Ap, oletko kenties se, joka täällä viime kesänä suri kovasti koiransa menetystä eikä meinannut selvitä surusta? Vastasin sinulle pari kertaa. Samoihin aikoihin osui omalle kohdalleni pitkäaikaisen lemmikin menetys, joka oli todella rankka paikka. Itsellä kuitenkin tuskaa lievitti syksyllä ottamani uusi pentu.
Ihmiset ovat erilaisia mutta uskaltaisin kuitenkin suositella uutta lemmikkiä. Poismennyt on oma arvokas vanha kumppani, jota voi lämmöllä muistella. Ja uusi tulokas on oma persoonansa, joka tuo jälleen iloa elämään! :)
Ota rescuekoiria, sellaisia joita kukaan muu ei halua (sairaita, vanhoja, rumia) ja anna niille niiden elämän parhaat vuodet. Totta, kohtaisit useammin kuolemia kuin pennun ottamalla, mutta ajattele että voisit näin tarjota mahdollisimman monelle koiralle edes pienen hetken onnea kenties vuosienkin kärsimysten jälkeen. Ja kuoleman jälkeen koirilla ei enää olisi kipuja, pelkoja eikä ikäviä muistoja taakkana.
Vähän sama täällä. Minulla on ollut kaksi kissaa, molemmat siis jo kuolleet. Haluaisin kovasti uuden kissan, mutta tiedän, että en kestäisi enää samaa surua.
Varmaan et sitten voi ryhtyä mihinkään ihmissuhteeseenkaan, saati hankkia lapsia. Aiotko kuolla ennen vanhempiasi ja kaikkia ystäviäsi? Tai ehkä sinulla ei sattuneesta syystä ole yhtään ystävääkään.