Lue keskustelun säännöt.
ahdistaa
20.03.2013 |
Ahdistaa kun melkein täysikäisellä lapsellani on todettu masennus. En haluaisi uskoa sitä, mutta toisaalta se selittää joitakin asioita... Hän on hoidon piirissä nyt, saa keskusteluapua ja lääkityskin aloitetaan. Pelottaa miten lääkitys vaikuttaa ja kuinka tässä käy? Lasten hyvinvointi aina ollut ensisjiaista minulle ja nyt käy näin, olen aika rikki. Ahdistaaja itkettäää... Jos teillä on jotain rohkaisevaa, kertokaa.. Olen ihan yksin tämän tuskan kanssa.
Kommentit (5)
On kannustavaa, on todella hyvä, että lapsesi on hoidon piirissä. Hoitamaton masennus lisää etenkin itsemurhariskiä. Lääkityksen vaikutusta seurataan ja vähitellen hänenkin masennus helpottaa. Vaikka tuntuu varmaan vaikealta, niin et ole yksin, suomessa masennus on kansantauti. Ajattele, että lapsesi saa nyt hoitoa, jota hän tarvitsee, ole sinä hänelle läsnäoleva omainen, sinun ei tarvitse ottaa ammattiauttajan roolia vaan olla äiti hänelle. Asiat menevät kuten niiden pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle vastauksestasi, aloin taas itkeä, mutta tällä kertaa siiksi, että joku lohduttaa.. Kiitos.
Lapsi on nyt hoidon piirissä, joten todennäköisesti käy ihan hyvin. Mutta sun kannattaisi kanssa kysyä keskusteluapua, parikin kertaa riittää. Saisit infoa miten hoito etenee sun muuta, ja pääsisit puhumaan omista peloistasi.
Koska ahdistunut ja pelkäävä äiti ei totta vie auta nuorta parantumisessa.
Joka viidennellä suomalaisella on tai on ollut masennus jossakin vaiheessa elämäänsä.
Lapsi on päässyt hoitoon. Se on hyvä asia, ja tästä suunta on ylös. Suosittelen sinullekin kuitenkin keskusteluapua, koska jos itse olet kovin ahdistunut ja peloissasi, se on masentuneelle lapsellekin haitaksi.
Tsemppiä!
Eli ei ole mitään kannustavaa kellään..