Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanotaan, että puolison vikojen ei pitäisi tuntua missään. Tottako?
01.04.2013 |
Tarkoitan sitä, kun sanotaan että "On miehessäni vikoja, mutta ne eivät tunnu pahoilta tai rasittavilta, vaan ne ovat osa häntä kokonaisuutena". Minulle tulee tästä kliseestä aina paha mieli, oli se sitten totta tai ei, sillä minua kyllä ärsyttää miehessäni moni asia, ja häntä rasittavat minun oikkuni. Välillä riitelemme rajustikin. Mieheni on silmissäni kokonaisuus, jota rakastan, mutta joka on välillä (kärjistetysti sanottuna) vähällä ajaa minut hulluuden partaalle. Yhteiselomme ei ole mitään rauhaisaa pilvien päällä lipumista, mitä se monilla tuntuu olevan.
Kommentit (7)
Ehkä se riippuu vikojen laadusta tai puoliskojen tempperamentista.. kyllä mua nimittäin ärsyttää jotkut asiat miehessä ja häntä taatusti jotkut asiat minussa, silti tosi harvoin riidellään yhtään mistään. Tosin ovat minusta aika vähäpätöisiä "miinuksia", voin kuvitella paljon pahempiakin. Ei ne "viat" mihinkään ainakaan riitelemällä häviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole totta. Riippuu tosiaan puolisoiden temperamentista. Mutta ei avioliiton tarvi olla mitenkään huono, jos siinä on kaksi tulista ihmistä jotka ärtyy hyvinkin helposti toistensa vioista ja riitelee paljon. Joskus liitto, jossa ei riidellä voi olla paljon huonompikin.
Meillä on jossain vaiheessa ärsyttänyt erittäinkin paljon toistemme erilaisuus, mutta ajan myötä niihin piirteiisin on kyllä sopeuduttu niin ettei jaksa enää kovin aktiivisesti ärtyä niistä, koska ei se mitään hyödytä. Ollaan oltu 13 vuotta naimisissa, ja pahin ärsyyntymisvaihe oli siinä 3-5 vuotta naimissa olon vaiheessa. Silloin mietin jopa eroa, koska tuntui etten millään sovi yhteen niin erilaisen miehen kanssa. Mies oli mielestäni saamaton, hidas ja luonteeton nahjus. Mutta siinähän ne meni ohi, ja nyt hän on minusta harkitsevainen, hyvä vastapaino minulle.
Ehkä hän ei jollain lailla sovi sinulle? Minua ei ärsytä puolisossani mikään. Kysyin mieheltä mikä minussa ärsyttää ja hän vastasi kysymystäni ihmetellen, että "ei mikään". Tuskin olemme täydellisiä ihmisiä. Jotakin muuta miestä saattaisi ärsyttää minussa monikin asia, mutta miehelleni kelpaan juuri sellaisena kuin olen. Olemme olleet naimisissa jo 13 vuotta, joten ensihuumastakaan ei ole kysymys.
Ajattelen aina vaan miehen hyviä puolia, kuinka hauskan näköinen se on ja kuinka hyvä monessa asiassa. Kehun ja kiitän häntä päivittäin. Vikoja varmaan löytyy hänestä helpostikin, mutta niin myös minusta. Ollaan ihan erilaisia, ja naimisissa 20 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 22:11"]
Ehkä hän ei jollain lailla sovi sinulle? Minua ei ärsytä puolisossani mikään. Kysyin mieheltä mikä minussa ärsyttää ja hän vastasi kysymystäni ihmetellen, että "ei mikään". Tuskin olemme täydellisiä ihmisiä. Jotakin muuta miestä saattaisi ärsyttää minussa monikin asia, mutta miehelleni kelpaan juuri sellaisena kuin olen. Olemme olleet naimisissa jo 13 vuotta, joten ensihuumastakaan ei ole kysymys.
[/quote]
Tässä tulee esille se suuri kysymys: ovatko jotkut ihmiset herkemmin onnellisia ja tyytyväisempiä kuin toiset? Minä ainakin olen perusluonteeltani negatiivinen ja herkästi ärsyyntyvä, en usko että maailmassa olisi miestä joka ei joskus minua ärsyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on juuri näin. Toiset ihmiset on perustyytyväisiä, näkevät yleensä asioiden (ja ihmisten) hyvät puolet eivätkä niin kiinnitä huomiota niihin huonoihin. Toiset taas ovat taipuvaisia negatiivisuuteen, ja helposti ärsyyntyviä.
Nämä ovat synnynnisiä ominaisuuksia mutta toki toisenlaiset ajattelu- ja käyttäytymismallit ovat opittavissa.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 22:11"]
Ehkä hän ei jollain lailla sovi sinulle? Minua ei ärsytä puolisossani mikään. Kysyin mieheltä mikä minussa ärsyttää ja hän vastasi kysymystäni ihmetellen, että "ei mikään". Tuskin olemme täydellisiä ihmisiä. Jotakin muuta miestä saattaisi ärsyttää minussa monikin asia, mutta miehelleni kelpaan juuri sellaisena kuin olen. Olemme olleet naimisissa jo 13 vuotta, joten ensihuumastakaan ei ole kysymys.
[/quote]
Tässä tulee esille se suuri kysymys: ovatko jotkut ihmiset herkemmin onnellisia ja tyytyväisempiä kuin toiset? Minä ainakin olen perusluonteeltani negatiivinen ja herkästi ärsyyntyvä, en usko että maailmassa olisi miestä joka ei joskus minua ärsyttäisi.
[/quote]
Alue: Aihe vapaa
up