G: Elämäsi suurin saavutus (joku muu kuin lapset)?
Gallup: Minkä koet itse, että on elämäsi suurin saavutus? Ei vastata että lapset vaan joku muu.
Kommentit (38)
Lääkikseen pääseminen ja ulkomaille muutto.
No ei sit mikään! Ne lapset on ihan oikeasti mun suurin saavutus. Ja miehen löytyminen ja 10 vuoden parisuhde. Ne musta on oikeesti tärkeitä. Mut sun mielestä varmaan mun suurimmat saavutukset on kai gradun tekeminen ja valmistuminen korkeakoulusta.
Yliopistosta valmistuminen ja omalta alalta (ei sukulaissuhteilla ) saatu vakituinen työpaikka.
No jos ihan pakko vastata, että lapset, niin mikä muu sitten koet, että on suurin saavutuksesi?
Saavutus...
Uraan liittyviä pienempi ja isompia on muutama, mutta itse sanoisin, että uskallus. Uskalsin tempaista itseni irti oravanpyörästä ja lähteä maailmalle ennen kuin on liian myöhäistä. Mikä onnekkainta, perhe seurasi perässä. On oikeasti vapaa olo ja seikkailun tuntua.
Tällä hetkellä tuntuu, että suurin saavutus on, jos saan opiskelupaikan alalle, jonne nyt luen pääsykokeisiin. Ois niin mahtavaa saada se opiskelupaikka!! :)
Yksi suurimmista ainakin on se, että erottuani ja muutettuani pois uudesta omakotitalostamme pari vuotta vuokrakaksiossa asuttuani uskaltauduin veljeni takauksella ottamaan (ja sain, kiitos pankinjohtajan!) lainan ja ostamaan vanhan mummonmökin ja remppaamaan sen. Nyt, kun 10 vuotta on kulunut, laina on maksettu ja koti on ikioma!
Ja kuukausipalkkani on ollut koko ajan keittiöapulaisen palkka. Laskut olen pystynyt maksamaan ajallaan ja kolme isoa lastakin tuossa kasvattanut. Heidän isänsä toki on maksanut osuutensa heidän elämästään. Ja huom. minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä muutakaan kun lainan otin. Erossa sain vanhan auton. :) En kuitenkaan koe kituuttaneeni, mutta en ole tuhlaillutkaan. Ulkomaanmatkat ym. ovat kyllä jääneet tekemättä.
Tasapainoinen elämä ja onnellisuus.
Yliopistotutkinto. Se oli täysin omaa ansiota, enkä minä oikein osaa lapsia pitää siinä mielessä omina "saavutuksena" vaan pikemminkin lahjoina.
Työpaikoissakin on joitakin onnistumisia, mutta ei kuitenkaan tutkinnon veroisia.
Toisen lapsi. Otin luokseni asumaan kotonaan laiminlyödyn lapsen ja kasvatin hänestä ihanan nuoren aikuisen. Moni on sanonut, että pelastin hänet, ja kyllä siinä jotakin perää saattaa olla. Helppoa se ei ollut, siinä meni melkein avioliittokin karille, kun lapsi oikein testasi uuden perheensä turvallisuutta ja rajoja.
Ei kai mitään. En ole tehnyt mitään sellaista, mikä järisyttäisi tätä maailmankaikkeutta. Haaveilen yo-opinnoista, mutta minulla ei ole vielä mahdollisuuksia hakea opiskelemaan. Tässä vaiheessa olen käynyt lukion ja opiskellut lähihoitajaksi.
Lääketieteen tohtoriksi valmistuminen 26-vuotiaana. Väitöskirjani toi paljon uutta tietoa erään sairauden diagnostiikasta. Erikoislääkäriksi valmistuminen ja se, että sain heti haluamani vakiviran YO-sairaalasta. YH-äitinä jaksaminen opiskelujen ohessa ja elämästä nauttiminen yksinhuoltajana. Ensi vuoden suuri saavutus on se, kun saan maksettua talomme velattomaksi.
Nerokkainta, mitä olen tehnyt, on puolison valinta.
50 työpaikkaa, alle viidessä vuodessa :)
Tuntuu vaan ettei yrittäjiä silti arvosteta, seuraavaksi ruvetaan varmaan kateelliseksi kun tulot pomppaa lehteen.
Peruskoulupohjalta, pakkoruotsin uhrina en opiskellut pidemälle. Käy sinäkin antamassa nimesi ruotsin pakollisuuden poistamiseksi ettei muutkin syrjädy kuten minä ;)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 19:08"]
50 työpaikkaa, alle viidessä vuodessa :)
Tuntuu vaan ettei yrittäjiä silti arvosteta, seuraavaksi ruvetaan varmaan kateelliseksi kun tulot pomppaa lehteen.
Peruskoulupohjalta, pakkoruotsin uhrina en opiskellut pidemälle. Käy sinäkin antamassa nimesi ruotsin pakollisuuden poistamiseksi ettei muutkin syrjädy kuten minä ;)
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
[/quote]
35v mies
Koen omaksi saavutuksekseni lähinnä opiskelun, gradun teon, työpaikan saamisen.
Toki on hienoa, että minulla on hyvä puoliso ja meillä on yhteinen omakotitalo ja mökki, mutta jotenkin ne nyt vain ovat tavaraa. Hyvä koulutus on sen sijaan jotain, joka säilyy loppuelämän ja auttaa monenlaisissa tilanteissa esim. uuden työpaikan, opiskelupaikan tms. hakemisessa.
Nautin kyllä siitä, että meillä alunperin hyvin köyhillä on ihan kohtalainen elintaso. Emme pääse matkustamaan vuosittain ulkomaille, mutta ihan kivoja matkoja on tehty kotimaassakin. Meillä on kiva perhe!
Masennuksesta selviäminen, ulkomailla asuminen ja eteneminen työelämässä hyvään asemaan.
Kirjoitin vapaa-ajalla kirjan, jonka julkaisin. Olen niin iloinen ja ylpeä että tein sen!!