Lue keskustelun säännöt.
Pelkääkö kukaan muu, että lapsensa ei menesty?
13.03.2013 |
Pelkään, että lapsistani tulee samanlaisia kuin minä olen: huono koulumenestys, ei lukupäätä... töissä missä milloinkin...
Lapset on vasta 2- ja 4-vuotiaat, ja pelkään jo että he ovat niitä jotka on tukiopetuksessa ja polttavat tupakkaa nuokun kulmalla ja että heistä ei tule mitään kummempaa. Olen kamala, tiedän!
Niinpä yritän lukea heille paljon, kannustaa ja kehua, yritän muistaa sanoa että rakastan heitä ja että olen heistä ylpeä. Pelkään jo valmiiksi miten osaan auttaa koulujutuissa kun itse olen tumpelo. Pyrin kuitenkin olemaan täysin vanhempieni vastakohta eli sellainen, kenen mielestä koulu on hyvä juttu ja että lapseni voivat opiskella yliopistossa jos haluavat. Minun haaveilleni aikanaan vain naurettiin.
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minä en edes oleta että lapsistani tulisi mitään. En siis pelkää, kun ei ole sellaista tavoittettakaan, että heistä tulisi jotain erikoista. Toivon, että he ainoastaan pitäisivät itsestään jollain lailla huolta, ts. eivät olisi itsetuhoisia tai käsittele stressiä päihteillä jne. ja että heillä olisi hyviä, tasapainoisia ihmissuhteita. Siihen yritän heitä kannustaa - sosiaalisuuteen ja siihen, että pahaan mieleen haetaan tukea toisilta ihmisiltä.
Kannatta huolehtia myös sosiaalsiten taitojen ja terveellisten elämäntapojen opettelusta. Näillä on yllättävän suuti vaikutus koulutuksen lisäksi elämässä menestymiseen.