Mikä on mielestäsi rankin urheilulaji?

sanoisin myös tuon joukkue/rytmisen voimistelun huipputasolla. treenataa n.6 kertaa viikossa jolloin sen 3 tuntia täytyy tehdä joka ikinen liike niin täysillä kuin vain pystyy ja ojentaa se jokaikinen nilkka. se joka kyseenalaisti tuota joukkuevoimistelun kohdalla hapenottokyvyn ja maitohappojen kesto kykyä nii sanonpahan vain että jos kilpailet huipputasolla niin se 2.5 minuuttia kestävä ohjelma on rakennettu niin että olet kaikkesi antanut sen jälkeen. sitten kuin niitä tehdään yhdessä harkassa vielä monia ja sen lisäksi hiotaan ja treenataan teknisiä osia. Tämä ei ole semmoinen laji mitä pystyisi tämmöisellä rankkuus asteella nyt heti vain aloittamaan. ei todellakaan. ensimmäiset vuodet ovat vain sitä tekniikan harjoittelua ja oikeiden lihaksien treenaamista / venyttämistä sekä kunnon kasvattamista. treenausta. harjoittelua. Sitten kun joukkueena tai yksilönä rupeat kehittymään voit pystyä nousemaan yhä vain korkeammalle ja korkeammalle. tämä toki tarvitsee todella paljon motivaatiota jota hirveän monelta ei kuitenkaan löydy enään siinä vaiheessa kun 6 kertaa viikossa treenataan. mutta jos olet siinäkin vaiheessa rakastunut tähän lajiin kun olet jo kymmenen vuotta sitä harrastanut ja silloin vasta pääset asian ytimeen, eli isommille areenoille ja kansainvälisestikin tunnetuksi olet onnekas. kovin moni ei nimittäin siihen tässä lajissa pysty. nimittäin tämä on vaativan laji joka huipputasolla vaatii urheilijalta kaiken mitä hänellä on antaa.

Maraton ei ole urheilulaji. Lajin nimi on kestävyysjuoksu ja maraton tarkoittaa vain sitä 42,2 kilometrin matkaa.

Myöskään triathlon, seitsenottelu tai kymmenottelu ei ole laji, vaan useiden lajien suoritusta peräkkäin.

Hmm. Olen seitsenottelun, vapaa-ottelun tai cross fitin kannalla.

pokeri

Ehkä maraton, siinä kuoleekin juoksijoita kesken kilpailujen.

ufc

oiskohan triathlon. En ole kyllä kokeillut.

Mikä vitun laji on monta lajia?

50 km:n kävely. On niin yksitoikkoista ja tekniikan pitää olla kohdillaan. Maratonissa saa sentään vaikka välillä hypellä tai juosta takaperin, jos huvittaa.

Baletti. Moni on rampa siinä lajissa jo parikymppisenä. 

Semmoset ultrajuoksut jossa vedetään yli 200km putkeen, kuka mitenkin jaksaa.

Soutaminen

Olen 9:n kanssa samaa mieltä että baletti, rytminen voimistelu ja joukkuevoimistelu huipputasolla. Siinä kun ylispagaatteja sun muita epäluonnollisia asentoja vuositolkulla treenataan, niin nivelet huutaa hoosiannaa ennenkuin täytetään 20v. :/

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 00:26"]

Olen 9:n kanssa samaa mieltä että baletti, rytminen voimistelu ja joukkuevoimistelu huipputasolla. Siinä kun ylispagaatteja sun muita epäluonnollisia asentoja vuositolkulla treenataan, niin nivelet huutaa hoosiannaa ennenkuin täytetään 20v. :/

[/quote]

Eikö rankin tarkoita eniten hapenottokykyä / maitohappokestävyyttä / lihasvoimaa vaativaa?

shakki

Joku sellainen, jossa pitää treenata kovalla intensiteetillä siten, että harjoittelussa pitää antaa aina kaikkensa. Toisaalta uskoisin, että monen lajin harjoittelussa on sellaista rutiininomaista harjoittelua, jossa ei pää ja fysiikka ole niin koetuksella. Kroppa kuitenkin tottuu harjoitteluun ja arkiharjoittelussa ei tarvitse välttämättä kokeilla rajojaan.

Baletista sanoisin sen, että siihen harjoitteluun kasvetaan vuosien myötä ja normipäivänä ei kuitenkaan ole henkisesti kovilla samalla tavalla kuin jossain kilpailevassa urheilussa, jossa pitää saada joku nappisuoritus. Arvostan kyllä suuresti balettia mutta en arvele sen olevan henkisesti yhtä kuluttavaa kuin kilpaurheilun (en itse tunne rytmistä voimistelua siksi en osaa suhteuttaa siihen).

Taviskuntoilijalle arvioisin olevan rankinta juuri jonkun crossfit-tyyppisen harjoittelun, jossa pitää antaa oma maksimipanoksensa tai maratonin, johon tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

up

Taitoluistelu kisatasolla. Ei ehkä niin fyysisesti mutta henkisesti

Muistan, että joskus vuosia sitten oli jossain lehdessä juttua, että kuka on Suomen kovakuntoisin urheilija. Silloin lehti oli jotain eri asiantuntijoita haastateltuaan päätynyt siihen, että squash-pelaaja Sami Elopuro on kovakuntoisin.

Eli squash voisi olla se rankin laji.

Mutta oikeestihan tällaista vertailua ei voi tehdä. Pitäisi ensin määritellä, että mitä tarkoittaa "rankin laji".

Vierailija kirjoitti:

Joku sellainen, jossa pitää treenata kovalla intensiteetillä siten, että harjoittelussa pitää antaa aina kaikkensa. Toisaalta uskoisin, että monen lajin harjoittelussa on sellaista rutiininomaista harjoittelua, jossa ei pää ja fysiikka ole niin koetuksella. Kroppa kuitenkin tottuu harjoitteluun ja arkiharjoittelussa ei tarvitse välttämättä kokeilla rajojaan.

Baletista sanoisin sen, että siihen harjoitteluun kasvetaan vuosien myötä ja normipäivänä ei kuitenkaan ole henkisesti kovilla samalla tavalla kuin jossain kilpailevassa urheilussa, jossa pitää saada joku nappisuoritus. Arvostan kyllä suuresti balettia mutta en arvele sen olevan henkisesti yhtä kuluttavaa kuin kilpaurheilun (en itse tunne rytmistä voimistelua siksi en osaa suhteuttaa siihen).

Taviskuntoilijalle arvioisin olevan rankinta juuri jonkun crossfit-tyyppisen harjoittelun, jossa pitää antaa oma maksimipanoksensa tai maratonin, johon tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

Musta monissa lajeissa pitää treenata lajia pitkään ja kuitenkin niin, että harjoittelu on rutiininomaista.

Mutta jos rankkuuden kriteeriksi otetaan se, että lajissa on taitoa vaativia suorituksia, joiden pitää aina osua nappiin, niin kas vain, baletti kyllä sisältää niitä.

Tässä havainnollistavia esimerkkejä:

En tunne myöskään rytmistä voimistelua tai telinevoimistelua, mutta pidän niitä myös yhtä rankkoina kuin balettia siinä mitä tulee pitkälliseen harjoitteluun ja parhaan suorituksen etsimiseen.

Myös sellaiset lajit kuin pituushyppy tai seiväshyppy, joissa suorituksen onnistuminen on hyvin pienistä seikoista kiinni, ovat myös mielestäni rankkoja ja vaativia.

Baletti vetää sitten taas lopulta pidemmän korren sen vuoksi, että siinä myös esiinnytään ja esiintyjän pitää myös todella eläytyä ja antaa itsestään yleisölle täydellisen suorituksen lisäksi.

Maratonjuoksija tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä harjoitellessaan mutta lopulta suoritukseen riittää vain se, että puree hammasta, siihen verrattuna minusta tanssijan tai lyhyeen tarkkaan suoritukseen pyrkivä tarvitsee paljon enemmän keskittymistä ja henkistä kanttia. Viime kädessä tietysti kaikki on minusta hyviä asioita ja en tiedä, voiko niitä nyt verrata ihan yksi yhteen (en haluaisi verrata maratonjuoksua ja tanssia, koska eivät ole kuitenkaan niin samankaltaisia).