2v1kk lapsi ei puhu sanaakaan...

ja saman ikäinen lapsi kyseessä. Kävimme puheterapuetilla. Se oli sellainen haastattelu luontoinen tilaisuus. Lisäksi puheterapeutti kävi lapsen hoitopaikassa arvioimassa tilannetta. Ensi viikolla tapaaminen terapeutin kanssa. Varmaan jotain tukitoimia saadaan lapsen puheen kehitykseen, jota myös hoitopaikassa sovelletaan. Käsittääkseni nuin pienelle ei vielä varsinaista puheterapiaa aloiteta.

joku diagnosoitavissa oleva kehityshäiriö, vai onko lapsi vaan hitaampi kehityksessään kuin ikätoverit. Ei ole kokemusta tämmöisestä. En niinkään ole puheesta huolissani vaan sen ymmärtämisestä. ap

Meilläkin sama homma. saman ikänen lapsi.Puheterapeutilla kans käyty kaks kertaa ja anto meille erillaisia lappuja missä on kuva erillaisista ruokaan liityvistä jutuista,lelusta,erillaisista ajoneuvoista ja jotai muita kuvia, joita sit voi harjotella kuvien kanssa..ja sit pitäs kysyä enemmän haluako A vaihtoehdon vai B vaihtoehdon..

Olen myös huolestunut mikä tässä voi olla taustalla. En usko pelkkään puheen viivästymään. Kyseessähän voi olla dysfasia, asperger, autismi ja kaikkea siltä väliltä :-/

Meillä oli sama homma, kun lapsi oli tuon ikäinen. Itsekin olin huolissani lähinnä siitä, että lapsi ei ymmärtänyt puhetta. Ei siis tuottanutkaan.



Poika sanoi ekan sanansa n. 2,5-vuoden iässä, reilun kolmen vanhana sanoja oli jo "huimat" 30 kpl. Kävimme puheterapiassa vuosia, myös psykologilla, neurologilla jne.



Nyt poika on juuri täyttänyt 5v ja puhuu jo suht hyvin, mutta hieman epäselvästi ja monet konsonantit vaihtaa paikkaa. Esim. jänikset on jänisket. Ollaan siis oltu kaikenmaailman tutkimuksissa, mutta mitään varsinaista "vikaa" ei ole pojassa todettu, keskittymissä ja toiminnanohjauksessa on kyllä vaikeuksia, mutta muuten aivan ihana, sosiaalinen ja reipas poika.



Itse uskon, että poikani puhe tuosta vielä selkiytyy. Nyt on aloittamassa ihan normaalin eskarin syksyllä ja ihan normaaliin kouluunkin pitäisi mennä, voi tosin olla että vuodella lykätään koulun alkua kun puhe on kuitenkin vielä hieman hakusessa...



Mutta tsemppiä! Voi hyvin olla että on jotakin neurologista häikkää, mutta ei siitä mitään varmuutta ole. Ja vaikka oliskin, niin asian kanssa oppii kyllä elämään - mulla on siitä jo vuosien kokemus :)



Onko teillä muita ongelmia, onko lapsen kehityksessä muita viivästymiä? Mites esim pottailut, leikit ym sujuu?

Lapseni alkoi 1,5 v kävelemään. Oli niin varovainen liikkeelle lähdössä. Käveli pitkään tukia pitkin vaikka taitoa oli, uskallusta ei. Potalla käy ihan mielellään. Vaippa on vielä käytössä.



Lapsi lämpenee hitaasti uusiin asioihin ja ihmisiin. Leikkii yksikseen. Aurinkoinen ja ihana lapsi. Olen ajatellut että otetaan vastaan mitä tulee. Sama lapsi se on, oli tämän takana mitä tahansa.

Jos lapsi ei kuule kunnolla, voi se aiheuttaa ongelmia sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä.

nuoremmalta. Syödessään sotkee melkoisesti, itse joskus laittaa lusikan suuhun mutta enimmäkseen minä vielä syötän (oma lusikka on koko ajan kädessä). Pottailua ei olla vielä edes yritetty, tuntuu ettei olla vielä sillä kehitysasteella. Muiden lasten kanssa ei leiki tai viihdy heidän lähellään. Leluilla ei vielä silleen oikeesti leiki, ei esim tee mitään nuppipalapelejäkään eikä laita palikoita reikälaatikkoon. Eikä katsele kirjoja tai kuuntele jos luetaan. Kerhossa ei osallistu askarteluihin tai laululeikkeihin. Parhaat lelut tällä hetkellä rikkalapio ja harja sekä muut taloustavarat keittiön kaapista.



Mielestäni moni 1-vuotias osaa jo samat asiat. Mutta ihan iloiselta luonteelta hän vaikuttaa, nauraa paljon ja nauttii kun hänen kanssaan pelleillään. ap

käytiin muutama kerta terapeutilla, tuli joululoma ja sen aikana lapsi oppi puhumaan itsekseen (tai alkoi puhumaan), nyt 5v joka ei hiljene ikinä. Joitain kirjaimia puuttuu, R ehkä selkein.



Mulle itseasiassa selvisi kolmannella kerralla, että ei se terapeutti sen lapsen puhetta ihmetellyt vaan mun ja sen lapsen välistä vuorovaikutusta eli annanko lapsen yrittää itse.

tulehduksia, kitarisa on poistettu syksyllä ja sen jälkeen tulehduksia ei ole ollut. Mielestäni hän kyllä kuulee ihan hyvin.



Meillä on myös kaksi vanhempaa lasta, jotka kehittyneet ihan "aikataulussa". ap

on odotettavissa. Voi olla ettei sen kummempaa, mutta voi olla myös ihan diagnoosiin asti jonain päivänä (diagnoosin tarkoitus on auttaa tarvittaviin tukitoimiin).



Edessä puheterapeutin arvioita, mahdollisesti neurologin tapaaminen. Meillä mentiin puheterapeutin suosituksesta suoraan Lastenlinnaan neurologiselle osastolle, sieltä myöhemmin siirryimme autismiosastolle, diagnoosi ensin autistiset piirteet, sittemmin asperger. Siellä olitiin siis osastojaksolla eli reilu viikko lasta arvioitiin. sitten tukena päivähoito ja puheterapia ja toimintaterapia.



Itse yrittäisin tutustuttaa kirjoihin. Ihan vaikka vaan yksi sivu ja sormella osoittaen kutakin kuvaa, mikä se on (kuten olen tehnyt tavallistenkin lasten kanssa). Vähän kerrassaan, niin ehkä alkaa innostua kirjoista. Kannattaa vaan esitellä kuvia aluksi, myöhemmin kertoa niistä ja vasta sitten kun kirjoja pystytään katsomaan, aletaan myös lukea (selkeästi). Onneksi jo olette odottamassa aikaa. toiset menee vasta myöhemmin.



Oma ihana lapsenne hän on, taival voi poiketa totusta, mutta tutustuttaa myös uusiin asioihin. Potalle oppinen ja puheen tuleminen voi teillä olla suuri riemuvoitto, kun se toiselle on ihan tavallinen asia.

kannattaa pikku hiljaa yrittää opettaa leikkimistä. Puhetta auttaa, kun osaa leikkiä. Molemmat symbolista toimintaa ja usein lapsilla, jotka eivät puhu, voi olla puutetta leikkitaidoissa verrattuna samanikäisiin. Leikkiä opetataan

ja tutulta kuulostaa tuokin, ettei kerhossa osallistunut leikkeihin, toisaalta ei moni muukaan kyllä osallistunut että en siitä osannut olla huolissani. Kävelemään meidän poika oppi 10 kk iässä ja otti muutenkin kontaktia muihin lapsiin/aikuisiin ainakin jollain tasolla, että sikälikin olin luottavainen.



Mutta uskon ap että kaikki järjestyy. Sitä vaan oppii elämään asian kanssa.



Meillä pojalla auttoi myös osaltaan varmaan myös kuntouttava päivähoito, on ollut siellä reilun kolmen vanhasta asti :)



-6

Lapsi kiinnostui syksyllä nuppipalapeleistä ja legoista. Nuppipalapelejä tekeekin taidokkaasti. Syö itse pääsääntöisesti. Jos ei ole niin mieluisaa ruokaa pitää syöttää.



Jos hän on uppoutunut johonkin leikkiin tai televisioon ei kuule mitään. Häneen ei saa kontaktia. Jos taas kutsuu ottamaan keksin ja emme ole näköyhteydessä toisiimme, juoksee viivana keittiöön hakemaan herkkua. Kuulo on siis valikoiva :) Kuulee kyllä kaikki pikku rapinat mielestäni. Lapsella ollut kaksi korvatulehdusta.

Mutta oma poikani sanoi 2v ja 1kk vain sanan "kukkuu", ei MITÄÄN muuta. Olin puheterapeuttiin yhteydessä ja sovittiin aika jota ei käytettykään kun sanoja alkoikin tulla kovaa vauhtia 2v ja 4kk. Mulla on tosi läheinen suhde esikoiseeni ja olin hänestä TOSI huolissani..

No hän oppi kuin oppikkn puhumaan ja heti perään 3v ja 7kk hän oppi lukemaan! Eka oppi lukemaan sanoja "puu" maa" pää" kuu" tyylisiä mutta nyt neljä ja puolivuotiaana lukee jo itsekseen pitkiä tarinoita kirjasta..

Että noinkin voi käydä..

mutta kuulee ainakin karkkipussin rapinan keittiöstä, eli eiköhän se ole sillä testattu :-)

Kiitos kaikille vastanneille joilla ollut samantyylistä, eiköhän tämä tästä ala selvitä kunhan päästään sinne ensimmäiselle arviokäynnille. Tosiaan ihana rakas lapsi hän on, jos vaikka jotain häiriötä oikeasti olisikin.



Tökkii vaan se ajan saaminen, kuukausi sitten luvattiin että parin viikon sisällä terapeutti ottaa yhteyttä. Tällä viikolla olen itse yrittänyt soittaa ja lähettää s-postia, mutta ei ole vastattu :-( Tiedetään että ruuhkaa sinne on...

Ymmärryksen puute toki voi olla merkki jostain. Mutta vasta silloin on todettu olevan merkitystä kielen oppimiseen, jos alkaa nelivuotiaana puhumaan. Eli jos ensimmäiset sanat sanotaan kolmivuotiaana, ei ole välttämättä vielä kyse kielellisestä poikkeamasta. Terveisin kielitieteilijä.

Meille puhterapeutti sanoi etta alle kolmevuotiaalla puheen kehityksen viivästymistä pidetään vielä ns hyvänlaatuisena. Voi olla että puhe tulee sitten yht äkkiä.

Mutta yli kolmevuotiaalla jos on ongelmaa puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, niin silloin on kyse jostain dysfasiasta, dyspraksasta tms.



Dysfasialle on tyypillistä sellainen että ensimmäiset sanat tulevat siinä 1 vuotiaana. Sitten puheen kehitys pysähtyy ja jo opitut sanat saattavat kadota. Puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Puhe on yleensä epäselvää, voi olla että muut kuin äiti eivät ymmärrä lapsen puhetta. Sanavarasto niukkaa.

Minäkin olisin enemmän huolissani poikasi puheen ymmärtämisen vaikeudesta ja leikkimättömyydestä kuin puheentuotosta. Ottaako lapsi muuten kontaktia ja käyttääkö hän eleitä ilmaisussaan? Ymmärtääkö/vaikuttaako hän ymmärtävän yksinkertaisia (esim. yksisanaisia) ilmauksia, mutta monimutkaisemmissa/pidemmissä ohjeissa on vaikeuksia?



Kuvien käyttäminen ilmaisun tukena voisi auttaa näin alkuun lapsen ymmärtämistä. Tukiviittomat ovat myös hyviä, mutta ne vaativat vanhemmalta enemmän opettelua. Puheterapeutti osaa räätälöidä teille sopivat puhetta tukevat/korvaavat keinot, jos niille on todella tarvetta. Leikkiä kannattaa lapsen kanssa harjoitella, kuten joku aikeisemmin jo totesi.

Onko nämä sellaisia lapsia jotka on syötetty äidinmaidonvastikkeella, jotka ovat kolmois- ja sikainfluenssarokotteensa saaneet ja jotka syövät valmisruokaa? Kotona wlanit, 3g-verkot ja bluetooth-laitteet täysillä?



Modernin elämän oireita, veikkaan.