Miten kerron raskaudesta ystävälle, joka halausi lapsia

yritetty raskautta jo reilu vuosi, ystäväni (joka tiesi tilanteesta) kertoi yllätysraskaudestaan puhelimitse ja suoraan. Kyllähän siinä meni luu kurkkuun ja tuli hätäpäissään tuiskahdettua vaikka mitä, mikä oli kyllä tyhmä reaktio minulta. Juteltiin ja sovittiin asia kuitenkin aika nopeasti. Ja raskauduin itse muutaman kk:n päästä.



Eli en mä tiedä, ei sun tartte anteeksi pyydellä että olet raskaana, et voi kuin kertoa niinkuin asia on. Ystäväsi sitten reagoi omalla tavallaan, joko on vilpittömän iloinen tai sitten kateellinen.

Kun omat ystäväni ovat kertoneet raskaudestaan, olen vain ollut onnellinen heidän puolestaan. Välillä tosin käy kateeksi, kun kuulen jonkun ystäväni olevan raskaana, mutta pohjimmiltani kuitenkin iloitsen heidän onnestaan! Meillä on kuitenkin yksi, rakas lapsi, poika 3,5 vuotias. Muita emme ole saaneet, vaikkakin olemme muita myös toivoneet ja muita saa tulla, jos on tullakseen.

itse lapsettomuudesta kärsivänä arvostin kovasti sitä, että ystäväni kertoi raskaudestaan suoraan minulle kiertelemättä. Tämäkin pariskunta on erittäin läheinen ja monta kertaa viikossa tekemisissä. olen vilpittömäti onnellinen heidän puolestaan ja mielestäni heidän tyttönsä on mitä ihanin. Välillä kieltämättä tulee pieniä katkeruuskohtauksia, mutta ohimeneviä onneksi. olisi hirveää olla tuollaisesta asiasta katkera.

tosin kaksi lasta ollaan hoidoilla saatu.



Mutta silloin kun vuosia oltiin yritetty niin luonnollisesti moni ystävä tuli raskaaki. Ja aina se tuntui pahalta.



Itse siis suosittelen ,että laitat vaikka viestin asiasta. Se on helpoin käsitellä,koska ei tarvite olla heti onnittelemassa tms.

Koska vaikka onnellinen olen ollut jokaisen ystävän raskaudesta niin se ensimmäienn tunne oli valtava pettymys siitä ,että miksi en minä?!

Ja en ole halunnut tätä näyttää ensimmäisenä ihmiselle joka on onnellisesti raskaana.

Kyllähän tuo esitti olevansa onnellinen puolestani. Oikeasti oli tosi katkera. Meillä meni välit, koska en kestänyt hänen katkeruutaan. Hän kärsi seurassani, vaikka ei ollut edes lapsi mukana ja en lapsesta mitään puhunut.

Myöhemmin ystävystyttiin uudestaan. Valitettavasti hän ei lapsia ole saanut.

mutta älä hehkuta asialla. Minä olin yrittänyt lasta viisi vuotta, ja kaikki kaverit ympärillä lisääntyivät jatkuvasti. Kaikki suhtautuivat eri tavoin, koska tiesivät meidän yrityksestä, vaikken siitä sen kummemmin puhunutkaan. Joku kaveri ei kertonut lainkaan (nähtiin harvemmin), ja sai kuulla kaveriporukan viimeisenä vasta hiukan ennen synnytystä. Se tuntui loukkaavalta. Toinen kaveri hehkutti viikottain, kuinka ihanaa on olla raskaana, ja se taas tuntui kuin olisi veistä kierretty haavassa ja heitetty suolaa sekaan.



Paras tapa on siis sanoa suoraan, että odotat lasta, mutta älä ala siihen perään kertoa, että on ostettu jo niin ihanat vaunut ja viisi potkupukua ja löysit tooooosi suloinen ruokalapunkin jo kaupasta. Sitä ei kaveri tahdo kuulla. Asia sattuu häntä kovasti, mutta hän on silti iloinen puolestasi. Älä tee hänen taakkaansa suuremmaksi kantaa vaan anna hänen iloita kanssasi hiljaa. Ota asia uudestaan puheeksi joskus myöhemmin, kun hän on ehtinyt sisäistää ja hyväksyä sen (ja itkeä rauhassa).

Toinen kaveri hehkutti viikottain, kuinka ihanaa on olla raskaana, ja se taas tuntui kuin olisi veistä kierretty haavassa ja heitetty suolaa sekaan. Paras tapa on siis sanoa suoraan, että odotat lasta, mutta älä ala siihen perään kertoa, että on ostettu jo niin ihanat vaunut ja viisi potkupukua ja löysit tooooosi suloinen ruokalapunkin jo kaupasta. Sitä ei kaveri tahdo kuulla. Asia sattuu häntä kovasti, mutta hän on silti iloinen puolestasi. Älä tee hänen taakkaansa suuremmaksi kantaa vaan anna hänen iloita kanssasi hiljaa. Ota asia uudestaan puheeksi joskus myöhemmin, kun hän on ehtinyt sisäistää ja hyväksyä sen (ja itkeä rauhassa).

Hehkuta raskauttasi kaikille muille muttä älä kuormita sitä lapsettomuudesta kärsivää ystävääsi.

Itse olen ollut ihan vilpittömän iloinen ystävieni puolesta, jotka ovat tulleet raskaaksi sinä aikana, kun me ollaan onnistumatta tahkottu hoidoissa.



Kuten moni muukin on sanonut, kerrot ihan reippaasti vaan, että olet raskaana, mutta ehkä ne suurimmat hehkuttelut kannattaa jättää sitten muille kavereille. Eikä lapseton ehkä myöskään halua kuulla valitusta raskausajan vaivoista, hän varmasti vaihtaisi ne omaan oloonsa milloin tahansa.



Jos olette oikein hyviä ystäviä, niin voit varmaan sanoa hänelle, että tunnet olosi vähän hämilliseksi tämän raskauden takia ja toivoisit kovasti, että näin kävisi ystävällesikin.



Mutta älä ainakaan rupea antamaan mitään neuvoja, että "meilläkin onnistui kun täysikuun aikaan pidätin henkeä ja naitiin yhdellä jalalla seisten tikapuiden alla". Lapseton on jo kokeillut ihan kaikkea ja nämä neuvot vain loukkaavat!



Tietysti joskus synkkinä hetkinä sitä manailee, että miksi raskaaksi tulo onnistuu kaikilta muilta mutta ei minulta, mutta kyllähän jokainen lapseton sen järjellä tietää, ettei kenenkään muu raskaus ole häneltä mitenkään pois.



Onnea raskauden johdosta!