Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin - itkettää!

Täytyy katsoa ne kaksi ekaa jaksoa areenalta kun jäi näkemättä!

Ekat jaksot itketti aivan mahdottomasti. Etenkin se lasten ja kuoleman symboliikka. Molempien perheiden lapset kuolivat, vaikka heitä rakastettiin ja pidettiin hyvänä. Toisen kuolema johtui lääketieteellisestä syystä, toisen "kuolema" uskonnollisesta syystä.

Ekat jaksot itketti aivan mahdottomasti. Etenkin se lasten ja kuoleman symboliikka. Molempien perheiden lapset kuolivat, vaikka heitä rakastettiin ja pidettiin hyvänä. Toisen kuolema johtui lääketieteellisestä syystä, toisen "kuolema" uskonnollisesta syystä.

toinen kirjoitti nimeään ikkunaan ja toinen teki kädenjäljen ikkunaan ja myöhemmin nämä "samanhenkiset sielut" kohtasivat.

Ekat jaksot itketti aivan mahdottomasti. Etenkin se lasten ja kuoleman symboliikka. Molempien perheiden lapset kuolivat, vaikka heitä rakastettiin ja pidettiin hyvänä. Toisen kuolema johtui lääketieteellisestä syystä, toisen "kuolema" uskonnollisesta syystä.

toinen kirjoitti nimeään ikkunaan ja toinen teki kädenjäljen ikkunaan ja myöhemmin nämä "samanhenkiset sielut" kohtasivat.

ja molemmat jäljet katosivat. Rasmuksen kirjoitus itsestään ja Benjaminin käden jäljen isä pyyhki pois, aivan kuten lapsensakin myöhemmässä vaiheessa. Vahvaa symboliikkaa jälleen.

Synkkä aihe, mutta ei surulla mässäillen tehty.

olivat kyllä hienot.



Rasmuksen vanhemmat olivat inhottavia, varsinkin se äiti =(

Ehkä kirjassa selviää että hänellä olikin todella vaikeaa kun ei päästänyt Benjaminia hautajaisiin...

Aivan, itsekin kiinnitin alusta lähtien huomiota kauniiseen kuvalliseen kerrontaan, symboliikkaan ja kuviin muutoinkin. Ja minusta hienosti tuodaan esille myös vanhempien tuska ja ristiriita sellaisena kuin se on tuomitsematta ketään.



Kolmannessa jaksossa riipaisevinta oli, ettei Benjamin saanut mennä edes hautajaisiin. Kun taas Paulin hautajaiset olivat riemastuttavimmat ja juuri hänen näköisensä. Siitä tuli hyvä olo, tuntui lopulta kauniilta kiitokselta elämälle, hänen elämälleen.

Eikö Rasmuksen vanhemmat olleet kuitenkin suht suvaitsevaisia?

Eikö Rasmuksen vanhemmat olleet kuitenkin suht suvaitsevaisia?

että suku ja muut pienessä kylässä saisivat tietää että Rasmus oli homo.

Eikö Rasmuksen vanhemmat olleet kuitenkin suht suvaitsevaisia?

että suku ja muut pienessä kylässä saisivat tietää että Rasmus oli homo.

Eikö Rasmuksen vanhemmat olleet kuitenkin suht suvaitsevaisia?

Likainen salaisuus Tukholmassa oli kai eri asia kuin "bögfest" kotikylässä. :(

Traaginen oli myös sen maalaiskylän homon tarina, kun laittoi niitä astioita takaisin kaappiin.

Ja todella hyviä näyttelijöitä ne nuoren pariskunnan molemmat osapuolet, siis se uskovainen poika ja hänen yltiösöpö poikaystävänsä, mitkä heidän nimet nyt olikaan. Melkein voisin vannoa että ovat oikeastikin rakastuneita toisiinsa, kun katsoin sen kakkosjakson. Ihan liiankin sydäntäsärkevä sarja, kolmosjakso vielä katsomatta...

Mä tulin siitä tosi surulliseksi...Mutta ihan loistava sarja.

kaikki 3 jaksoa peräkkäin. Erittäin koskettava sarja! Huomasin, että viimeisessä jaksossa (vanha - oliko eri näyttelijä?) Benjamin laittoi punaisia tulppaaneja Aalto-vaasiin ja vei maljakon Rasmuksen kuvan eteen. Kaunista!



Tämä on saatettu mainita täällä jossakin muussa ketjussa, että kruununprinsessa Victoria jakoi Vuoden homo -palkinnon Tukholmassa 4.2. homogaalassa kirjailija Jonas Gardellille, jonka romaaniin sarja perustuu.



"---Kruununprinsessan läsnäolo yllätti monet, sillä hovi on suhtautunut varovaisesti aiheisiin, jotka voidaan tulkita kiistanalaisiksi.---"

Eikö Rasmuksen vanhemmat olleet kuitenkin suht suvaitsevaisia?

Likainen salaisuus Tukholmassa oli kai eri asia kuin "bögfest" kotikylässä. :( Traaginen oli myös sen maalaiskylän homon tarina, kun laittoi niitä astioita takaisin kaappiin.

Joo, mua itketti siinä kohtaa ihan valtavasti, kun se meni pettyneenä takaisin yksin sinne asuntoon ja siellä oli katettu pöytä valmiiksi kahdelle.

kohtelivat poikia käsittämättömän julmasti. Rasmuksen vanhemmat olivat kyllä poikansa kuolinvuoteella, mutta sitten hautajaisten järjestely Rasmuksen ja Benjaminin toiveita kuuntelematta ja suoranainen kielto tulla edes rakkaimpansa hautajaisiin oli säälimättömän kylmää.

Ja minusta hienosti tuodaan esille myös vanhempien tuska ja ristiriita sellaisena kuin se on tuomitsematta ketään.

kun Rasmus oli kuollut...

Noniin, se on ohi nyt, turhaa enää madella, emme halua nähdä sinua enää ikinä... Vaikka ensin on niin olevinaan hieno äiti ja selittää miten Benjamin on tullut niin läheiseksi jne...

Hyi =(



Se isä sentään edes näytti siltä että hävettää...

loistava sarja, mutta kyllä vielä nukkumaan mennessäkin vielä mietitytti sarjassa käsitellyt asiat. Niitä taisi olla kahdeksan kun kokoontuivat jouluisin Paulin luo ja kymmenen vuoden päästä kolme josta yksi oli juuri jättämässä maallisen vaelluksen. Jotenkin aika pelottava tilanne huomata että ympäriltä kaverit kuolevat ja itse sairastaa samaa tautia. Jos minun kohdalle olisi tollainen sattunut hulluksi olisin tullut.

ei mitään erikoista. liikaa tunnetta pelissä, missä järki? 60-luvulla jo tiedettiin "viina, huume, seksi hengen vie kun on vääränlainen tie." Huumeet ja viina on melkein pannassa mutta seksiä panna saa. Pikku pojat poraa ja siihen sitten kuolevat 20-30v. Rakkauttako??? Ja kukaan pojista ei edes ottanut vakavasti tappavaa tautia A.I.D.S. Kukaan ei varoittanut kaveria: "Hei, mulla on AIDS, että eiköhän jätetä väliin. Vai onko niin kovat paineet ettei oo taudeilla väliä? Mikä tässä typeryydessä oli niin ylistettettävää.



Hasis vapaaksi ja viina ilmaiseen jakeluun, ei tätä muuten jaksa.

samaa gardell-sarjaa kuin aikaisemmatkin. Miehelle on pakkomiele ajaa homoasiaa.

Realistinen ainakin siinä mielessä että vanhemmat käyttäytyivät ihan inhimillisesti. Järkytys, suru, inho, hylkääminen jne. Hyvin normaalia, ei teatterin aihetta myöskään teillä arvon kommentoijat. Samoja mielenliikkeitä havaitsemme teissä kun asia/kohde on eri.



Minua jäi mietityttämään tuo syyllisyys. Alkupuolella(puhelu äidille) ei tunnettu syyllisyyttä. Lopussa(elämänkin) "EN HALUA", "EN HALUA", "KUOLLA", "ÄLÄ KOSKE", "OLEN SAASTAINEN".

Menee samaan kategoriaan "ihmismielen ailahteluihin" kuten kaikessa ihmissuhteissa.

Teissäkin havaittavissa. Tutkikaa itseänne.



Kuvauksellisesti ei mitään ihmeellistä, hieman amerikkalaistyyppistä sotkemista, kuvaa eri ajanjaksoilta. Sotki liikaa ja sanoma katosi sen tien. Ei pysy kärryillä jos pompitaan liikaa.

Sikäli mielenkiintoista että Gardell on kyllä yleensä osannut esittää asiansa ja sanomansa niin sanotusti "piilossa". "Homot ulos kaapista"

Ehkä hänellä nyt on tullut paniikki kun yhteiskunnassa onkin tapahtumassa pikemminkin taantumusta. Itsensä tappaminen ei olekaan IN. Ja valistunut eurooppa ei halua aidsin leviämistä. Afrikkaa sivistetään ja opetetaan pitäytymään yhdessä suhteessa. Uusi valistunut aalto on iskemässä.



Media-kriittusyyttä ihmiset. Ei aina tartte itkeä jos näkee kyyneleitä. Jos humalassa lyön sormeeni, ei sitä tarvitse itkeä. Vastuu elämästä. Ei vain omastaan mutta myös toisenkin. ÄLÄ JAA AIDSIA. Pari vuotta sitten musta mies nai halukkaita/himokkaita naisia esim. junan wc:ssä.

Oli satoja mahdollisia uhreja. Miehellä AIDS. Kuka oli syyllinen? Mies? Nainen? AIDS? Himo/halu? kamoon beibi? Käytä päätä.



p.s. kenellä on petipuuhissa pelit ja vehkeet peiton alla. Aidommat seksikohtaukset olisi voinut pelastaa sarjan. Intoilematta, homointoilija Gardellin surkein työ. Siitä pisteet -5.