Kyökkipsykologit analyysia, miehen suhde pehmonalleen :)

Annanko miehen jatkaa noin vai pitäisikö asia ottaa puheeksi? Ei kai lapselle tuollaisesta nallen kanniskelusta erityistä haittaakaan ole, mutta itse en keksi miksi pitäisi. Tuntuu, että lapselle tulee itsellekin painetta muistaa, että nalle on aina mukana, kun mies kyselee.

Voisthan nätisti (ei yhtään syyttäen) kysyä, että miksi kokee nallen niin tärkeäksi. Voisi jopa ajatella, että mies peilaa itseään pienenä teidän poikaanne, siis että toteuttaa niitä asioita mistä itse jäänyt paitsi ja joita olisi kaivannut. Ihminen on niin monimutkainen... Tärkeää on, ettett tee asiasta riitaa.

tästä asiasta ja mies suunnilleen suuttui, koska POIKA on se, joka nallesta välittää, ei hän. Ei siis näe käytöstään.



Muissakin asioissa olen huomannut, että projisoi omia tunteitaan lapseen. :(

Ei todellakaan ole normaalia. Miksi miehesi haluaa ehdoin tahdoin tehdä kaiken vaikeammaksi ja opettaa lapselle riippuvuuden johonkin esineeseen? Mitä jos nallelle sitten tapahtuu jotain (menee rikki tai unohtuu lentokoneeseen tms.) tulee lapselle ennennäkemätön kriisi, jos on opetettu, että kaikki riippuu nallesta ja nalle on pidettävä aina mukana. Itselleen siinä tekee vaan hallaa, voi hyvä ihminen sentään. Puhuisin asiasta neuvolassa ja pyytäisin tarvittaessa ajan psykologille miten ottaa asia esille miehen kanssa. Ihme mies sulla :)

Ja miehesihän on kuitenkin vain pojan toinen vanhempi, sinä olet se toinen. Jos isänsä koko ajan kyselee nallen perään mutta sinä taas et, poika oppinee että on täysin ok myös olla koko ajan huolehtimatta nallesta.



Kaikilla meillä on varmaan jotain asioita joissa tarkoitamme hyvää mutta emme huomaa että kysymys on pohjimmiltaan enemmän siitä mitä me haluamme kuin siitä mitä lapsi haluaa... Itsekin soitin vuosikausia vanhempien mieliksi viulua vaikka itse en tykännyt siitä juurikaan.

Meillä me kaikki olemme miehesi kaltaisia. Itse olisin huolissani, jos lapsellani ei olisi sellaista kaikista tärkeintä lelua/unikaveria.



Rauhoitu, ap.

normaalia ehdoin tahdoin tehdä riippuvaiseksi lasta mistään nallesta. Ongelma on miehelläsi. Onko hänellä hauva-tai vauvakuumetta? Jos ei, niin onko hänellä itsellään ollut vaikea lapsuus ja on ollut riippuvainen jostain unirievusta ja nyt kuvittelee, että teidänkin lapsi tarvitsisi sellaista?

että en voi puhua asiasta miehelle itselleen, vaan avaudun täällä). Olen muissakin asioissa huomannut mieheltä jollain tapaa lapseen tukeutuvaa käytöstä. Esim. juri muskarin joulujuhlissa istui ainoana aikuisena lasten pöydässä pojan "kaverina", eli opasta tätä syömisessä ja jutteli pojan kanssa.



Muut aikuiset jutteli toisella puolella salia keskenään. Sitten kun juhlat oli ohi, kommentoi minulle, että poika on niin hyväkäytöksinen, syö paljon siistimmin kuin muut lapset jne. Siis haloo, eikö tuollaisen juhlan tarkoitus olisi, että lapsi olisi toisten lasten kanssa tekemisissä sen sijaan että söisi siististi ja hillitysti isänsä kanssa.

saatte selvää ja kommentteja olisi kiva kuulla tai jotain ratkaisuehdotuksia :)

että miestäsi harmittaa se miehisyyden malli johon hänet on mielestään pakotettu lapsesta saakka, haluaisi tosenlaista mieheyttä omalle pojalleen.



Mun isäni yritti tehdä tuota mun pojalleni, ja sanoikin että haluaisi opettaa pojalle hoivaavuutta ja herkkyyttä. Paha vain, että isäni on itse niin vieraantunut omista lapsistaan ja lapsenlapsistaan ettei tiennyt että mun poikani on pienestä asti ollut nimenomaan hyvin herkkä ja hellä, niin nalleja kuin autoja kuin angrybirdsejä kuin starwarsseja kohtaan. Jokainen joka on hänen kanssaan aikaa viettänyt on nähnyt kuinka poika peittelee pikkuautoja hellästi unille tai nukkuu nalle kainalossa. Se isäni kommentti oli selvästikin poikaani tuntemattoman ihmisen heijastus omasta lapsuudestaan.