Miten teiniäitien tyttäristä tulee monesti

Minä olin 18v, kun sain suunnitellun esikoisen. Nyt olen 21v ja saan myös suunnitellun lapsen, tosin kaksosia emme osanneet miehen kanssa odottaa, mutta tuleepa nyt kuitenkin :) Lapsilukuni on siis täynnä, siinä vaiheessa kun ystäväni alkavat lapsia tekemään, voi olla että noi vauvavuodet on multa jo kadonnut muistista, kun omat lapset on vanhempia :) Ei kaduta, ei hävetä, ei hirvitä. Olen iloinen, että lapsilukuni tulee näin nuorena täyteen, koko elämä aikaa sitten tehdä omia juttuja, kun eläkeikäänkin mennessä kaikki lapset pärjäävät jo hyvin omillaan ;)

Minä olin 18v, kun sain suunnitellun esikoisen. Nyt olen 21v ja saan myös suunnitellun lapsen, tosin kaksosia emme osanneet miehen kanssa odottaa, mutta tuleepa nyt kuitenkin :) Lapsilukuni on siis täynnä, siinä vaiheessa kun ystäväni alkavat lapsia tekemään, voi olla että noi vauvavuodet on multa jo kadonnut muistista, kun omat lapset on vanhempia :) Ei kaduta, ei hävetä, ei hirvitä. Olen iloinen, että lapsilukuni tulee näin nuorena täyteen, koko elämä aikaa sitten tehdä omia juttuja, kun eläkeikäänkin mennessä kaikki lapset pärjäävät jo hyvin omillaan ;)

lapset ovat ainoa asia jolla naiset voivat päteä. Kaikesta muusta päättää mies eikä mikkihiiri.

Tyttäreni ovat 18v ja 24v, ovat lapsettomia.

Pojat ovat 22v ja 26v, lapsettomia myös.

Samoin synnytystapa periytyy. (Tuon sanoi synnytysvalmennuksen kätilö. Mietin mielessäni, että ei pidä paikkaansa, minä synnytän tavallisesti alakautta, mutta äitini synnytti pitkittyneen synnytyksen takia keisarileikkauksella. Hah, lopulta kävi mulle ihan samoin.)

Ja saanut lapsensa teini-ikään. Hänestä äidiksi tuleminen teininä ei ole maata kaatava juttu joten oman teinin aikainen seksielämä ei ole maata kaatava juttu. Ja kun seksiä on, vahinkojakin sattuu.

Olen pärjännyt hyvin, itse ja yksin. Tullaan toimeen hyviin taloudellisestikin, toki onhan lapsi jo pian teinikin. Teininä ei taloudenpito tietenkään kovin kaksista ollut, eikä oikein tulotkaan isoja.

Minä olen jankannut kyllästymiseen asti siitä että ensin on opiskeltava, autan sen kanssa rahallisesti, KUNHAN opiskelee ensin!

Opiskelujen loppuunvienti lasten ja lasten sairastelujen vuoksi on ollut äärimmäisen vaikeaa. Sittemmin menin avioon ja mieskin on taloudessa, mutta nyt on tehtävä töitä ja elätettävä perhe.

Opintoja jatkan kaiketi myöhemmin. Mutta lapseni saa luvan asua kotona pitkään ja opiskella, vaihtoehtoja en anna kuin nämä: opiskelet joko minun rahoillani, asut ja elät minun kustannuksellani, tai menet töihin ja kustannat oman osuutesi.

Lastenteosta olen varoittanut. Lapset on ihania ja rakkaita mutta elämänsä saa hankaloitettua muillakin tavoin, vähemmän pysyvillä. Teiniäitiys EI OLE HELPPOA, kuten moni näyttää luulevan.

Rankinta aikaa elämästäni, kun oli vaan pakko pärjätä.

Niinhän se varmaan menee, tiedä sitten kuinka huono juttu se todellisuudessa on.

Lapselle kun ei äidin iällä ole merkitystä, kakkuhattutädeille senkin edestä.

Oma äitini sai mut 17-vuoden paikkeilla ja oman tyttäreni sain 19-vuotiaana.

Mua ei mitenkään ole kasvatettu ''palvomaan'' teiniäitiyttä, mutta on opetettu ja näytetty, että nuorenakin pärjää. Siitä syystä ei tulevaisuus pelottanu hetkeäkään, kun positiiviset lukemat kusitestiin ilmesty.

Veikkaan että iäkkäämpänä lapsia tehneiden sukupolvien nuoret on tehny niitä positiivisia testejä yhtä paljon, kuin teiniäitisukupolvienkin - kynnys aborttiin vaan on suurempi pärjäävän roolimallin puuttuessa.

Minä luulen taas että ei-teiniäidin lapsen ei tarvitse hakea niin usein kiintymystä perheen ulkopuolelta seksillä. Itse ainakin luotin siihen että minusta pidetään ilman että aukaisen haarani joka pojalle.

Veikkaan että iäkkäämpänä lapsia tehneiden sukupolvien nuoret on tehny niitä positiivisia testejä yhtä paljon, kuin teiniäitisukupolvienkin - kynnys aborttiin vaan on suurempi pärjäävän roolimallin puuttuessa.

Tarkoitatko muka, että niillä ei ole "pärjäävää roolimallia", joiden äidit ovat olleet aikuisia saadessaan lapsen?

Stakesin sivuilta luin, että "keskeytyksiä tehdään edelleen eniten 20?24-vuotiaiden ikäryhmässä."

Olen iloinen, että lapsilukuni tulee näin nuorena täyteen, koko elämä aikaa sitten tehdä omia juttuja,

Ihmettelen aina näitä kommentteja, joissa lapsia ei lueta mukaan ihmisen "omiin juttuihin". Ollaan jossain jäädyllä odottamassa, että oma aika alkaa.

sai ensimmäisen tyttärensä 17-vuotiaana. Nyt, kun tuo tytär on 17, äiti puhuu jatkuvasti, kuinka hän odottaa jo lapsenlapsia! Tuolla äidillä on viisi muutakin lasta, joista pienin vasta alaluokilla.



Tyttö on peruskoulusta päässyt muutaman luokan kerrattuaan ja nyt työttömänä. Opiskelemaan ei kuulemma halua, kun pitää ensin nähdä maailmaa ja olla töissä. Poikaystävä (samanlainen työtön) on, joten kai niitä lapsia alkaa kohta tulla yhteiskunnan elätettäväksi.



Ei jaksa ymmärtää. Omat lapseni ovat liki kolmikymppisiä, enkä todellakaan odota lapsenlapsia, ennenkuin ovat valmistuneet ja saaneet työpaikan.

Mun esikoinen kyllä syntyi vasta kun olin 24, mutta yliopistokuviossa yuo oli noin kymmenen vuotta ennen kuin kaverini tekivät lapsia - ne, jotka nyt sitten edes tekivät. Ja tottakai siihen vaikutti kotoa saatu malli, jossa lasten saaminen pian parisuhteen vakiinnuttua, siis nuorena, oli lähtöolettamus ja itsestään selvää myös, että lasten kanssa voi opiskella, käydä töissä ja rakentaa taloa. Minulle ei tullut edes mieleen pelätä monia niitä asioita lasten saamisessa, joita kaverini ja työkaverini pelkäsivät - tiesin, että hankaluuksia tulee aina ja niistä selviää aina. Oletan että samanlainen näkemys on monella nuorten vanhempien lapsilla, jotka ovat saaneet hyvän lapsuuden.

siinä lasten saamisessa on niin kauheaa? Opiskeluaika on hyvä aika saada lapsia.



t. akateeminen entinen nuori äiti ja iltatähden tehnyt mummoäiti samassa pakkauksessa

Luokkakaverini katkaisi tämän iloisen ketjun, ja hankki koulutuksen ja sitten vasta lapsen.

tulee kasvatusalanammattilaisia, yrittäjien lapsista yrittäjiä jne.



Kai se mallioppimista valitettavasti tuossakin on.

ei osata pitää itsestä huolta ja suunnitella tulevaisuutta. Ollaan ehkä jääty paitsi riittävää huomiota ja hyväksyntää, ja tehdään niitä lapsia tarkoituksellisesti paikkaamaan omaa rakkaudettomuutta ja ahdistusta, jotta olisi edes joku joka rakastaa ja joka tarvitsee, ei hylkää.



Tutkitusti teiniäitien äitiys meinaan ei ole keskimäärin kovinkaan lapsen tarpeita huomioivaa ja teiniäitien lapsista keskimääräistä useampi tarvitsee lastensuojelun tukitoimenpiteitä.

ei pystytä ajattelemaan nokkaa pidemmälle.



Viitsimättömälle teinille kotiäitiys on helppo uravalinta, ei tartte opiskella tai nähdä vaivaa siihen "ammattiin".

Äitini piti minut tullessaan 17v syntymäpäivillään raskaaksi.

Minä sain esikoiseni , suunnitellusti, täyttäessäni 26v ja 1v hääpäivälahjaksi.

Äitini piti minut tullessaan 17v syntymäpäivillään raskaaksi.

Minä sain esikoiseni , suunnitellusti, täyttäessäni 26v ja 1v hääpäivälahjaksi.

Mun äiti sai mut 17-vuotiaana ja mä sain ekan ja vikan lapseni 34-vuotiaana mut se ei tarkoita etteikö AP,een kirjoitus olisi totta. Teiniäitiys periytetään yhtä useasti kuin köyhyys.

Mun äiti sai minut 30 vuotiaana, itse sain esikoiseni suunnitellusti jo 19 vuotiaana.

Ja saanut lapsensa teini-ikään. Hänestä äidiksi tuleminen teininä ei ole maata kaatava juttu joten oman teinin aikainen seksielämä ei ole maata kaatava juttu. Ja kun seksiä on, vahinkojakin sattuu.