Loukkaantuisitko äidillesi tällaisesta käytöksestä?
Olen asunut poissa lapsuudenkodistani jo 20 vuotta. Joka kerta, kun järjestän jotkut perhe-tai sukujuhlat, sama juttu toistuu äitini kanssa. Hän tulee tietenkin jo edellisenä päivänä, koska matka on niin pitkä. Sitten se alkaa: " otan tämän pöytäliinan pois, kun se on niin kulunut" , " laitoin sen maljakon pois näkyvistä, kun se on niin ruma" , " laitoin sen maton juhlien ajaksi kaappiin, ettei näy valokuvissa" jnejne.
Kommentit (11)
Minä kuitenkin jopa toivoisin että äitisi haluaisi olla elämässäni enemmän mukana. Hän ei käy meillä lainkaan.
minusta toisen kotia tulee kunnioittaa, ei haukkua rumaksi tai kylään tullessaan yrittää muokata siitä jotain oman makunsa mukaista.
meillä äitini on nyt muka niin tyytyväisenä tulossa etukäteen laittelemaan ristiäisiä ja muuta, kolmas lapsi jo meilläkin. Aiemmat ristiäiset olen kyllä vapaasti saanut yksin järjestää, apua on turha ollut odottaa missään muodossa, arvaatko mitä sanoin mammalle kun nyt muka on niin avulias, kun en kuulemma itse saa niitä järjestettyä...ei tule mamma ei laittamaan..
Jos meidän koti ei sellaisenaan kelpaisi, ei myöskään äidillä olisi oikeutta tehdä muutoksia. Onneksi kuitenkin äitini pitää kodistani sellaisena kuin se on.
Kun menimme mieheni kanssa naimisiin. Saman tien kun äitini kuuli asiasta, niin alkoi " sanelupolitiikka" . Halusi että laitan tietynlaisen kampauksen, sen ja sen värisen / laisen puvun jne. Hääpäivä kun koitti, niin en enää osannut nauttia ollenkaan, koko ajan vain odotin että mitähän keksii seuraavaksi vielä viime tipassa mennä omin päin muuttamaan...
meillä on melko uusi talo, joten kaikki on suht uutta ja siistiä, kaikki kodinkoneetkin uusia ja huonekalujakin suurin osa vartavasten tänne hankittuja. Silti äitini viimeksi sanoi, että meidän pitäisi säästää rahaa, jotta voisimme vähän sisustaa kotia ja laittaa sitä kuntoon. Minäkin toivoisin enemmän häneltä aikaa, kuin se, että käy pari kertaa vuodessa moittimassa. ap
sietämään anopiltaan tuollaista, kun tuli miniäksi maalaistaloon. Mutta jos tekisi noin, pidettäisiin kyllä perusteellinen palaveri asiasta.
tuo juttu mua kanssa mitä ap laittoi
tai kotiani tai varsinkaan lapsiani, ylistää vaan joskus tuntuu että melkeen liikaakin, tai että kuvittelee minua paremmaksi kuin olenkaan. mutta tottakai jostain tuollaisista pikkujutuista voi sanoa, vaikka etkai noin ryppyistä liinaa jne.
Hän oli suuressa ystävällisyydessään ostanut kirpparilta uuden olohuoneen maton ja vaihtanut meillä järjestystä. Voitte varmaan kuvitella miltä tuntui tulla kotiin, kun se olikin toisen kodin näköinen.Mun mies sanoi heti ovella, että " älä sano mitään, vedä henkeä" . Mun äiti on kirppis-ihmisiä ja minä en. Siinä sitten väsyneen vaihdettiin mattoa ja järjestystä.
Äiti nyt on aina äiti