epäilen koko ajan jotain tauteja

sä pelkäät ihan oikeasti jotain, mutta et niitä tauteja. MITÄ sä pelkäät? Sen kun saat selville, ja siinä asiassa kehität itsetuntoasi, pääset tautipelostasikin.

tosin en ole noin ahkerasti tutkituttanut itseäni. pelkään että kuolen ja nimenomaan tautiin. en niinkään onnettomuutta, jota taas yks ystäväni pelkää. pelkään että kuolen ja lapseni jää ilman äitiä. ajatus hirvittää. mitenköhän pääsisi tästä eroon...

juuri tilasin terveyskeskuksesta ajan diabetes- testiin, kun on kummallisia pistelyitä sormenpäissä ym. ja kihtioireita. Mä sanoin jopa itse terkalle, että mulla on tapana pelätä kaiken moista ja jos hänestä tuntuu että ei kannata tulla mittaukseen niin en suottaa tule tekemään turhaa jonoa terkkariin. Mutta se otti mut silti sinne. Musta olisi ollut parempi, jos se olisi jutskannut mun kanssa siitä, miksi mä pelkään kaikkea koko ajan.



Mulla kävi niin, että pitkän masentuneisuuden helpotettua (siis suurin piirtein koko ikäni ollut enempi-vähempi masentunut) mä olin pitkään hyytävässä kuolemanpelossa. sitten se laimeni sairausten peloksi.



Jotenkin syyllisyydentunne siitä, että mä onnistuin muutamissa isoissa jutuissa, on tän takana. Onnistuminen vei mennessään masennuksen mutta se, etten mä salli itselleni onnellisuutta ja iloa menestyksestä, toi tilalle kuolemanpelon.



Tervettä... jotku ihmiset ei ansaitse onnea, koska ne ei voi elää sen kanssa.