Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla oman sisaruksen kanssa n. 10 vuoden ikäero? Millainen on suhteenne?
03.02.2006 |
Mulla on pikkusiskoon 11 v. ikäeroa. Sisko käytännössä kasvoi aikuiseksi, kun opiskelin poissa kotoa. Meillä on ihan hyvät välit, emme koskaan riitele. Mutta emme myöskään ole kovin läheisiä. Elämäntilanteemme on niin erilaiset, sisko opiskelee ja minä olen 2 lapsen äiti. Välillä harmittaa tämä etäisyys välillämme.
Kommentit (15)
Olen aika kateellinen läheisille serkuilleni ja muutamille ystävilleni siitä, että heillä on suurin piirtein ikäisiään sisaruksia! Millainen henkinen tuki ja apu se onkaan, kun aikuisenakin tietää, että on sisaruksia (joilla jopa saattaa olla samantyyppinen elämäntilanne!). Ainakin ystävilläni on suuresti apua, iloa ja tukea arjessa ja juhlassa omista sisaruksistaan.
Itse tein kaksi lasta lähekkäin, 1,5 vuoden ikäerolla. Kolmanteenkaan en halua suurta ikäeroa, vaikka oma jaksaminen on välillä kortilla. Itselläni on nimenomaan yksi pikkusisko, joka on minua 10 vuotta nuorempi. Tällä hetkellä siskoni on 13, minä 23. Elämme täysin eri maailmoissa, eikä meillä ole mitään yhteistä. Hän alkaa tulla teini-ikään, kiinnostua pojista, meikeistä, katsoa nuorten tv-sarjoja jne. Minä taas pesen kakkapyllyjä ja etsin netistä " 100 tapaa tehdä jauheliharuokaa" -ohjeita. Lisäksi itse muutin kotoa pois heti 18 -vuotiaana, joten pikkusiskoni oli silloin vasta 8. Ei meille kovin läheistä suhdetta ole ehtinyt muodostua. Toki olen iloinen että minulla edes sisarus on! Ja siskoni kyläilee luonani kesällä, ja näemme muutamia kertoja vuodessa myös minun ja perheeni käydessä minun vanhempieni luona. Luulen, että jos pikkusiskoni olisi poika, emme olisi tekemisissä tätäkään vähää mitä nyt, eikä välimme olisi edes tätä vähää läheiset mitä siskollani ja minulla nyt.
Vähän harmittaa, vaikka iloinen olen silti että minulla edes yksi sisarus on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän kanssa on tosi kivat välit ja he käyvät meillä yökylässä ja tehdään muutenkin kaikkia tyttöjen juttuja. He ovat vasta 12 vuotiaita, joten heistä on vielä kivaa päästä isosiskon mukaan.
Ehkä muutaman vuoden päästä tilanne on toinen, mutta yritän kuitenkin pitää välit läheisinä.
Paljon ollaan tekemisissä, etenkin nyt kun molemmat asutaan samalla paikkakunnalla. Elämäntilanteet toki erilaiset; sisko opiskelee ja minä olen kolmen lapsen kotiäiti, mutta ei se meitä toisistaamme etäännytä.
Sisko on esikoiseni kummi ja hän puolisoineen on korvaamaton apu lastenhoidossa sekä suuri ilo lapsillemme. Hän jaksaa aina järjestää kaikkea kivaa lasten kanssa.
Minulle hän on läheisin ihminen lapsuuden perheestäni ja keskustelemme paljon omista asioista toistemme kanssa. On mukavaa kun on sisko johon voi luottaa ja turvata vaikeina hetkinä ja jonka kanssa voi jakaa kaikki ilot.
Molemmat ovat yhtä rakkaita ja läheisiä. Toki lapsena leikin
enemmän parin vuoden ikäerolla syntyneen siskoni kanssa,
mutta näin aikuisena ikäeroja ei juurikaan enää huomaa,
ja nuorempi sisareni on tullut oikein läheiseksi minulle.
Tätä tietysti edesauttoi myös se, että parin vuoden ikäerolla oleva
siskoni opiskeli vuosikaudet ulkomailla, joten olin luonnostaan paljon
enemmän tekemisissä nuoremman siskoni kanssa. Sain
omia lapsia, ja noin 10 vuotta nuorempi sisareni on ollut monta
kertaa lapsenvahtina tai muuten korvaamattoman apuna minulle.
Molemmat siskoni ovat keskenään myös erittäin läheisiä.
He ovat molemmat muusikkoja, joten heitä yhdistää sama
ammatti ja tuttavapiiri.
minä olen se pikkusisko. Isosisko junnaa elämässään paikallaan, katkeroituu ja masentuu entistä pahemmin. Ei ota vastuuta omasta onnestaa, vaan syyttelee olosuhteita. Aika rasittavaa seuraakin, mutta sisko se silti on.
Itselläni taas kaksi lasta ja naimisissa, että meillä vähän väärinpäin nämä elämänvaiheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiseen 25 vuoteen meillä ei ollut mitään yhteistä. Isosiskoni kyllä otti minut välillä esim. mukaansa shoppailemaan, kun olin teini, mutta yleensä hän suhtautui minuun kuten rasittaviin pikkusisaruksiin nyt suhtaudutaan:/
Nyt, kun olen reilut 30 vuotiaana sitten aikuistunut siskoni kriteerienkin mukaan, niin olemme hyvin läheisiä ja uskottuja toisillemme.
ikäeroa 11 vuotta. Olen kaikkien kanssa läheinen, eniten yhteyksiä tähän 11 v. nuorempaan veljeen koska asumme samalla paikkakunnalla. Leikimme jo pienenä paljon - tai siis minä " leikitin häntä" ......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta 10 vuotta nuorempi sisarus on ehdottomasti rikkaus!
Hän on tavallaan kuin oma " isompi lapsi" , joka on apuna tarvittaessa,
ja sitten taas itse voi olla siskolle tukena, kun hän sitä tarvitsee.
Itsellä on kuitenkin elämäntilanne jo niin vakaa, taloudellisestikin,
että on helppoa ja mukavaa avittaa pikkusiskoa elämän alkuun.
Vierailija:
Tätä tietysti edesauttoi myös se, että parin vuoden ikäerolla oleva
siskoni opiskeli vuosikaudet ulkomailla, joten olin luonnostaan paljon
enemmän tekemisissä nuoremman siskoni kanssa. Sain
omia lapsia, ja noin 10 vuotta nuorempi sisareni on ollut monta
kertaa lapsenvahtina tai muuten korvaamattoman apuna minulle.
Minusta seuraava on n. 9 vuotta vanhempi velipoika. Kun olin yläasteella välimme lämpeni ja olin monessa mukana veljen kanssa.
Ammattikoulun jälkeen toisen isosiskoni ja minun välit läheni, oltiin varmaan enempi samalla aaltopituudella :) Lämpimiä ja rakkaita muistoja siitä, kun olin pieni ja isosisarukset hoiti ja veivät mukaan esim pyöräretkille.
Isosiskoni joka on n. 10 vuotta vanhempi on tullut tosi tärkeäksi ja hyväksi ystäväksi sen jälkeen, kun muutin kotoa. Käydään juhlimassa yhdessä, lapsemme ovat hyviä kavereita, vietetään aikaa toistemme kodeissa, käymme pienillä reissuilla yhdessä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudessa ja nuoruudessa ei ollut oikeastaan mitään yhteistä. Välit ovat nyt vanhemmiten (+30/40) lämminneet tosi mukaviksi.
hän hoiti minua paljon lapsena.
nyt aikuisina ollaan läheisissä väleissä. ihana sisko! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välit nykyään olemattomat. Hän loukkaantui kun en mennyt (päässyt) hänen lapsensa 6v. -synttäreille.
Sitä ennenkin välit suhteellisen kaukaiset.
Elättelen tässä toiveita, että edes joskus vaikka 10 vuoden päästä. Parempi kai sekin kun ei sisarusta ollenkaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollu kans aina läheiset välit, kun asuin muutaman vuoden muualla, niin silloin ei oltu niin kauheesti yhteyksis. Mut sillonki sisko kävi mun luona jne.
Nyt sisko on pian 18v. ja samalla paikkakunnalla kun asutaan niin nähdään vähintään kerran viikossa. Hän on myös lapsemme kummi.
Meillä on ollu aina niin, että sisko on voinu kysellä multa asiasta, kun asiasta, meidän vanhemmat kun on sellasia ettei ne osaa puhua seksistä ym. Oispa mullaki ollu nuorena vanhempi sisko!=)
Siskon kanssa ihan kavereita, paitsi sen viimeaikaiset tempaukset ei ole oikeen sytyttäneet ja niinpä ollaan vähemmän nykyään tekemisessä. Veljen kanssa selvästi etäisemmät, joskin silti läheiset välit. Etäisesti läheisiä, vaikea sanoa paremmin.
Toinen veljeni on 2,5 vuotta nuorempi ja ollaan paljon enemmän tekemisissä. Tosin vaikuttanee jonkin verran se että kahdella nuoremmaisella on eri isä.