Säälittävyyden huippu: olen sinkkunainen ja pidän "vihkisormuksia" kotona yksin ollessa :(
Haluaisin niin kovasti elämänkumppanin, mutta sitä ei ole vielä tähän 35 ikävuoteen mennessä löytynyt. Olen välillä todella yksinäinen :( Erityisen säälittäväksi homman tekee se, että nytkin olen tässä kotosalla 2 sormusta vasemmassa nimettömässä: vanha yo-lahjaksi saatu timanttisormus ja halpa hoparinkula, jonka olen joskus ostanut johonkin muuhun koruun. Katselen kättäni tässä kotipuuhissa ja mietin, miten kiva olisi kun olisin oikeasti naimissa mukavan miehen kanssa.
Kommentit (24)
sä olet 35! Ei sitä koskaan tiedä koska se oikea astuu elämään! :) Ja ei ole huono asia haaveilla, älä sitä ajattele. Otat nyt irti kaiken tosta sinkkuelämästä.. sit kun olet naimisissa, kaipaat näitä aikoja. ;D
Moni surkeassa liitossa oleva nainen käyttää ns. turhia sormuksia vuodesta - tai jopa vuosikymmenestä - toiseen.
Olen 38 ja olen jo luopunut toivosta löytää ketään. Olen ollut sinkku aina, paria lyhyttä (reilusti alle vuosi) suhteita lukuunottamatta. Olen jo alistunut elämään vanhanapiikana koko elämäni ja yksinäisyyden tunne tulee koko ajan harvemmin.
Olen päättänyt, että ostan itselleni 40v lahjaksi sellaiset timanttisormukset kuin haluaisin kihla- ja vihkisormuksiksikin. Pidän niitä sitten oikeassa kädessä ja kun ahdistus iskee, siirrän ne vasempaan käteen.
Tsemppiä ap:lle! En sano kuten nuo muut, että sähän olet vielä nuori, sillä mullekin on sanottu ja sanotaan edelleen niin koko ajan ja se tuntuu tosi pahalta! Toivon kuitenkin, että löydät elämänkumppanisi ja toivon tietty, että minäkin löytäisin.
Ehdin vasta nyt lukemaan kommentteja, kiitos positiivisista viesteistä! Tänään on taas ollut paljon iloisempi mieli ja ehkä tosiaan jossain on mullekin se oikea mies.
Hyvä idea tuo sormusten ostaminen itselle! Taidan alkaa säästää pikkuhiljaa mieleisiin, mulla on nimittäin todella kallis maku :) Huomenna voisin käydä ostamassa jotkut kivat hopeiset "timanttisormukset" joululahjaksi itselleni. Pidän niitä julkisella paikalla oikeassa kädessä ja kotona vasemmassa. Ap.
No onhan tuo tosi säälittävää ja naurettavaa.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:33"]
No onhan tuo tosi säälittävää ja naurettavaa.
[/quote]
Eikä ole. Mutta on säälittävää ja naurettavaa, jos ei kykene empatiaan.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 19:47"]
Kaverini on yli viisikymppinen, ei koskaan seurustellut vakavasti ja pitää nimettömässä sormusta. Minusta se on kiva tapa. Hänellä oli todella voimakas äiti, joka vahti tyttären joka askelta. Siinä ei ehtinyt paljoa sulhasehdokkaita katsella. Äiti kai halusi itselleen hoitajan vanhoiksi vuosikseen. Nyt äiti on kuollut ja tytär yksin isossa maalaistalossaan.
Itse olen naimisissa, mutta jos en olisi, pitäisin varmaankin sormuksia, koska olen aina ollut joku ihmeen urpomagneetti, johon kaikki oudot hemmot iskevät silmänsä. Sormukset auttavat jonkin verran hätistämään innokkaimpia. Mm. kaupassa olen saanut perääni seuraajan useammin kuin kerran. Yritetään katsekontaktia ym. Eikä kyseessä ole tavalliset miehet vaan erikoiset peräkammarin pojat. Paras oli se, joka oli autoni rekisterinumeron perusteella onkinut tietoonsa nimeni ja puhelinnumeroni ja sitten laittoi viestin!
[/quote]
Täytyy nostaa hattua noin yritteliäälle miehelle, että etsii numerosi auton rekkarin perusteella. On se hyvä, ettei anna mennä elämän rakkauden ohi automaattisesti vaan laittaa ainakin toiselle viestiä. Eihän sitä nyt ois tiennyt jos olisitte vaikka sopineet yhteen :D Ei se mies varmaankaan tiennyt sinun olevan naimisissa.
Vanha kansa sanoo, että tuollainen tapa käyttää sormuksia tuottaa huonoa onnea rakkaudessa.
Jotain samaa ap:n kanssa, joskus katselen kultaliikkeen esitteen vihkisormuksia ja mietin, mikä olisi kiva, vaikkei tarvetta olekaan.
Olen vähän ajatellut, että kun saan akateemisen tutkintoni valmiiksi, hankin ehkä jonkun tosi ihanan "tutkintosormuksen", siis jalometallia ja joku aito kivi:)
[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 16:32"]
Ehkä mun pitää kokeilla tota kans, jos tulis parempi olo.
p.s. Avioelämäänsä pettyneille hyville miehille kelpaa monesti toisella kierroksella saman ikäinen nainen, niin uskomatonta kuin se on, olen nähnyt omin silmin. Ilmeisesti jotkut miehet arvostavat naisissa muitakin ominaisuuksia kuin nuorta ikää ja sileää ihoa, etenkin jos lapset on jo tehty.
[/quote]
No kuulkaas naiset, ei edes tarvitse "tyytyä" toisella kierroksella olevaan, lapset jo tehneeseen avioliittoon pettyneeseen mieheen, jolle "kelpaa" samanikäinen nainen. Täällä elävä todiste, 37-vuotias nainen, joka meni juuri naimisiin itseään 7 vuotta nuoremman, lapsettoman miehen kanssa, jolle avioliitto on ensimmäinen. Se yhteinen lapsikin on tulossa. Eikä kummankaan tarvinnut tyytyä toiseen. Mies on komea, fiksu, mukava, luotettava, hyvin koulutettu, hyvässä työssä yms, ja hulluna minuun :)
Ymmärrän kyllä, että yksinolo surettaa, mutta en tajua, mitä se sormus lohduttaa. Onko naimisiinmeno teidän suurin lapsuudenhaave tai jotain?
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 23:39"]
No kuulkaas naiset, ei edes tarvitse "tyytyä" toisella kierroksella olevaan, lapset jo tehneeseen avioliittoon pettyneeseen mieheen, jolle "kelpaa" samanikäinen nainen. Täällä elävä todiste, 37-vuotias nainen, joka meni juuri naimisiin itseään 7 vuotta nuoremman, lapsettoman miehen kanssa, jolle avioliitto on ensimmäinen. Se yhteinen lapsikin on tulossa. Eikä kummankaan tarvinnut tyytyä toiseen. Mies on komea, fiksu, mukava, luotettava, hyvin koulutettu, hyvässä työssä yms, ja hulluna minuun :)
[/quote]
No mieshän se tuossa on tyytynyt sinuun.
Toivottavasti pystyt antamaan hänelle edes terveen jälkeläisen.
"No mieshän se tuossa on tyytynyt sinuun.
Toivottavasti pystyt antamaan hänelle edes terveen jälkeläisen."
Todella ilkeä vastaus. AV-palsta on maineensa veroinen :(
Alessa käyty ja nyt vasenta nimetöntäni koristaa täällä kotona "kihla- ja vihkisormus" :) Mieluumminhan olisin ottanut nämä muusta materiaalista kuin hopeasta ja oikeilla timanteilla sekä olisi ollut mukavaa kun niiden mukana olisi tullut ihana mies, mutta mennään nyt näin :) Ap.
jos haluat parisuhteen, mitä siellä kotona yksin sitä murehdit.
Ekaks laitat parille nettisivulle ilmoituksen ja tämän jälkeen alat käymään treffeillä. Vaikka joku ei tuntuiskaan kivalta, käyt kahvilla. Naiset saavat aina n 10 x enemmän viestejä kuin miehet, joten annat mahdollisuuden.
Sitten teen ton sormusjutun, ostat itsellesi jotain, niin että sulle tulee hyvä mieli. Hymy suussa on paras miesmagneetti, kukaan ei halua murjottavaa lahnaa kotiinsa.
Briteissä pyöri telkkariohjelma, jossa ystävät etsivät sinkulle kumppanin. Olisko sun ystävillä sinkkumiestä ystäväpiirissä ?
Tee jotain !
Kotoa ei montaa olla tultu hakemaan.
discoon lähtiessäni otin visusti sormuksen pois sormesta, jotta edes joku kiva komee kundi hakis edes kerran tanssimaan.
Nyt vanhempana laitan visusti kaksikin sormusta; ne ovat " pässinkarkottimia", joilla pääsee kohteliaasti eroon ei-toivottujen kamalien turjakkeiden lähentelyistä...Niin se mieli vaan muuttuu...ja elämä.
Ehkä mun pitää kokeilla tota kans, jos tulis parempi olo.
p.s. Avioelämäänsä pettyneille hyville miehille kelpaa monesti toisella kierroksella saman ikäinen nainen, niin uskomatonta kuin se on, olen nähnyt omin silmin. Ilmeisesti jotkut miehet arvostavat naisissa muitakin ominaisuuksia kuin nuorta ikää ja sileää ihoa, etenkin jos lapset on jo tehty.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2012 klo 20:29"]
Olen 38 ja olen jo luopunut toivosta löytää ketään. Olen ollut sinkku aina, paria lyhyttä (reilusti alle vuosi) suhteita lukuunottamatta. Olen jo alistunut elämään vanhanapiikana koko elämäni ja yksinäisyyden tunne tulee koko ajan harvemmin.
Olen päättänyt, että ostan itselleni 40v lahjaksi sellaiset timanttisormukset kuin haluaisin kihla- ja vihkisormuksiksikin. Pidän niitä sitten oikeassa kädessä ja kun ahdistus iskee, siirrän ne vasempaan käteen.
Tsemppiä ap:lle! En sano kuten nuo muut, että sähän olet vielä nuori, sillä mullekin on sanottu ja sanotaan edelleen niin koko ajan ja se tuntuu tosi pahalta! Toivon kuitenkin, että löydät elämänkumppanisi ja toivon tietty, että minäkin löytäisin.
[/quote]
Totta se on. Mitä tahansa googlaa, aina löytyy osuma av-palstalle :)
Sekä tuo aloittajan viesti että etenkin tämä lainaamani olisi voinut olla mun kirjoittamia. Olen 38v, sinkku ja aina välillä (kuten nyt) todella yksinäinen. Ostin viime viikolla 20 eurolla itselleni vihkisormuksen näköisen hopeasormuksen, jossa on iso "timantti". Julkisesti pidän sitä oikeassa nimettömässä, mutta kotona aina vasemmassa. Sormusta enemmän kaipaan kuitenkin elämänkumppania. Tuntui pahalta lukea viikonloppuna fb:sta, että saman ikäinen lukiokaverini oli mennyt jo toistamiseen naimisiin. Onnea hänelle ja ikävää, että edellinen suhde päättyi, mutta kun mä haluaisin edes löytää sen ensimmäisen elämänkumppanin!
On todella raivostuttavaa, kun ihmiset sanovat, että kyllä sä löydät jonkun. Toistaiseksi en ole löytänyt ja hyvinkin saattaa käydä niin, etten edes löydä. Taidan minäkin alkaa säästää sormusostoksiin ja ostaa itselleni tosiaan vaikka nelikymppislahjaksi kunnon timanttisormukset :)
"Kiva" kuulla, että meitä muitakin säälittäviä on. Toivottavasti aiemmat ketjuun kirjoittaneet ovat löytäneet mukavan kumppanin.
Ei asiakkaat ala elätellä toiveita...