Taas yksi anoppialoitus, mutta kun en vaan jaksa sitä naista....

....joo, täällä on näitä anoppialoituksia pilvin pimein, mutta itellä paloi äsken ( TAAS ) käpy siihen naiseen. Appiukko joutui sairaalaan ennen joulua ja on ollut tk:ssa nyt myös joulun. Itse olin leikkauksessa viime viikolla ja edelleen toipilaana. Kertaakaan ei ole kysynyt miten voin, mitä lapsenlapsilleen kuuluu. Äsken soitti pojalleen ja rupesi kärttämään että koska tullaan sinne. Mies vastasi että kyllä tästä tullaan, ei kuitenkaan ennen viikonloppua, sanoi sen varmaan neljä kertaa kun toinen vaan jankkaa.



Mä jo suutahdin miehelleni että sano nyt äidillesi, että olen toipilas ja mm. nostelukielto mulla, joten en saa nostella vauvaa! Anoppi puhuu vaan miehestään, ei kysy lastenlasten vointia/joulun sujumista tai mitään. Musta nyt niin väliä ei olekkaan, mutta rupes niin v*uttamaan se äskeinen kärttäminen että koska mennään sinne. Joskus niin vaan tympii että se nainen ei näe yhtään mitään muuta kuin oman napansa. Aina se on tuollainen ollut, mutta joskus suorastaan loukkaa kun sitä ei koskaan kiinnosta lastenlasten vointi... sitten kun näkee niitä niin aina kitisee vanhemmalle, että voi kun asuisitte lähempänä ( nyt välimatka 270 km ) , niin tulisit mummolle plääplääplää. Sorry, oli pakko purkautua... mies taas mököttää kun annoin tulla mielipidettä äidistään, vaikka samaa mieltä onkin ja ärsyyntyi selvästi äitinsä kärttämisestä... ja leikkis edes joskus kohteliasta ja kysyisi että miten miniänsä voi, olin kuitenkin viime viikolla suht isossa leikkauksessa ja edelleen sairaslomalla, vaikka nyt äitiyslomalla olenkin. Joo, tässä purkautuminen, ei muuta. huoh