Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi, miksi, oi miksi tämä on niin vaikeaa?
03.12.2012 |
Tunnen oloni aivan jakomielitautiseksi kun haluan lasta ja yhtä aikaa koen että vielä ei ole tarpeeksi hyvä elämäntilanne. Teen työtä jossa joudun argumentoimaan kaikenlaisia kantoja ja asioita ja argumentoin lisääntymisenkin puolesta ja vastaan niin että mielipiteeni vaihtuu tunnin välein ja olen kohta aivan uupunut.
Mies ei yhtään auta asiaa kun sanoo haluavansa jo vaivan mutta olevansa myös samaa mieltä että voisi olla hyvä odottaa vielä sitä ja tätä ja että toisaalta pärjättäisiin me vaikka ei osoitettaisikaan.
Miksi tämä näyttää muille olevan niin helppo ratkaisu?
Kommentit (10)
Kuulostaa siltä että ette sovi toisillenne. Oletko harkinnut eroa? Jos sinulla olisi mies joka tukee sinua, asiat olisivat helpompia ja olisit onnellisempi. Use ainakin eroaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo vatvominen alkaa oikeasti ahdistamaan, niin ehkä kannattaisi vaan tehdä joku takaraja päätökselle, esim. että päätän vuoden alkuun mennessä, haluaisinko hankkia vauvan tähän elämäntilanteeseen, vai lykätäänkö asiaa. Ja sitten kun päätös on tehty, kerta kaikkiaan panna vatvominen poikki ja pysyä siinä mitä on päätetty.
Tiedätkö, tämä on ihan mielettömän hyvä neuvo :) Olisi hieno jos pystyisin tuohon!
Kuulostaa siltä että ette sovi toisillenne. Oletko harkinnut eroa? Jos sinulla olisi mies joka tukee sinua, asiat olisivat helpompia ja olisit onnellisempi. Use ainakin eroaisin.
Ilmaisun itseäni luultavasti liian suppeasti. Mieheni tukee minua enemmän kuin moni täällä voisi uskoakaan, ongelma on pikemminkin siinä että hän tukee ja voisi joustaa kumpaankin suuntaan: odottaa vielä jos minä en tiedä 100% olevani valmis tai esimerkiksi olisi valmis itse jäämään hoitovapaalle jos tarvitaan urani vuoksi jne.
Mun kohdalla vatvontaa saattoi helpottaa se, että mies halusi lasta jo todella kovin. Itsekin halusin lasta, mutta toisaalta ja toisaalta ja toisaalta... Vatvonta loppui kuin seinään, kun tein positiivisen raskaustestin. Ja näin jälkikäteen ajateltuna ajoitus oli niin hyvä kuin se nyt voi koskaan olla ja ihanampaa alsta ei voi olla ;)!
Nyt sitten on alkanut uusi vatvonta toisen lapsen hankkimisesta. Taas mies haluaa jo tosi kovin toista, mutta mun vatvomiseni on vain monimutkaistunut nyt, kun tiedän, mitä lapsiperhe-elämä on.
Kadehdin naisia, joilla on joku selkeä vauvakuume!
Tsemppiä Ap:lle vatvontoihin!
ihanampaa alsta ei voi olla ;)!
tietenkin lasta. Sori!
#6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että ette sovi toisillenne. Oletko harkinnut eroa? Jos sinulla olisi mies joka tukee sinua, asiat olisivat helpompia ja olisit onnellisempi. Use ainakin eroaisin.
Tähän piti vielä vastaamani että mielessäni ei ole kertaakaan 8 vuoden aikana käynyt että eroaisin parhaasta ystävästäni ja rakastetustani.
Mun kohdalla vatvontaa saattoi helpottaa se, että mies halusi lasta jo todella kovin. Itsekin halusin lasta, mutta toisaalta ja toisaalta ja toisaalta... Vatvonta loppui kuin seinään, kun tein positiivisen raskaustestin. Ja näin jälkikäteen ajateltuna ajoitus oli niin hyvä kuin se nyt voi koskaan olla ja ihanampaa alsta ei voi olla ;)!
Nyt sitten on alkanut uusi vatvonta toisen lapsen hankkimisesta. Taas mies haluaa jo tosi kovin toista, mutta mun vatvomiseni on vain monimutkaistunut nyt, kun tiedän, mitä lapsiperhe-elämä on.
Kadehdin naisia, joilla on joku selkeä vauvakuume!
Tsemppiä Ap:lle vatvontoihin!
"Kiva" etten ole ainoa ;)
Minun kohdallani vahinkoraskauskaan ei ole mahdollinen vaan tämä vaatii aivan tietoisen ratkaisun koska minulla on lähes pomminvarma ehkäisy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vahinkoraskaus. Lopulta vaan päätimme jättää ehkäisyn pois ja katsoa, miten käy. Tarkoitin siis sitä, että jatkoin vatvomistani positiiviseen raskaustestiinsaakka :).
#6
Mun kohdalla vatvontaa saattoi helpottaa se, että mies halusi lasta jo todella kovin. Itsekin halusin lasta, mutta toisaalta ja toisaalta ja toisaalta... Vatvonta loppui kuin seinään, kun tein positiivisen raskaustestin. Ja näin jälkikäteen ajateltuna ajoitus oli niin hyvä kuin se nyt voi koskaan olla ja ihanampaa alsta ei voi olla ;)!
Nyt sitten on alkanut uusi vatvonta toisen lapsen hankkimisesta. Taas mies haluaa jo tosi kovin toista, mutta mun vatvomiseni on vain monimutkaistunut nyt, kun tiedän, mitä lapsiperhe-elämä on.
Kadehdin naisia, joilla on joku selkeä vauvakuume!
Tsemppiä Ap:lle vatvontoihin!
"Kiva" etten ole ainoa ;)
Minun kohdallani vahinkoraskauskaan ei ole mahdollinen vaan tämä vaatii aivan tietoisen ratkaisun koska minulla on lähes pomminvarma ehkäisy.
Ahaa, tosiaan :) Luultavasti itseni tuntien tulen vatvomaan kyllä myös aikanaan varmaan siihen asti että bebe on jo pihalla ;)
Ärsyttää itseäni olla näin päättämätön. Tämän kun pitäisi olla niitä elämän luonnollisimpia asioita.
Alue: Aihe vapaa
Jos tuo vatvominen alkaa oikeasti ahdistamaan, niin ehkä kannattaisi vaan tehdä joku takaraja päätökselle, esim. että päätän vuoden alkuun mennessä, haluaisinko hankkia vauvan tähän elämäntilanteeseen, vai lykätäänkö asiaa. Ja sitten kun päätös on tehty, kerta kaikkiaan panna vatvominen poikki ja pysyä siinä mitä on päätetty.