Yhteiset ja omat rahat

Aikuisella ihmisellä on omat rahat ja oma tili. Näin meilläkin, mutta kummallakin on käyttöoikeus toisen tilille, jos tarvitsee rahaa.

Mahdollisesti myös vanhempien tapa vaikuttaa, jos lapsuudenperheessä oli yksi tili, niin sama tapa helppo omaksua. Meillä oli vanhemmilla eri tilit, ja sama tapa omassa perheessäni myös.



Oma tili ei myöskään tarkoita mitään "pennien laskemista"! Monella aivan väärä mielikuva, no toki joillakin noin saattaa ollakin...



Mutta oma tili on sitä, että palkka tulee omalle tilille, sieltä maksetaan nk. omat menot (kännykkälasku, harrastukset ja omat vaatemenot sun muut) ja perheen menot sitten yhdessä.

Perheen menot voidaan jakaa niin että sinä maksan tuon, minä tämän, tai sitten vaan maksella kuka milloin mitäkin.



Omat tilit vaatii luottamusta toiseen, eli pitää luottaa siihen että toinen hoitaa osuutensa ja menot menee ns. "tasan" (mikä EI tarkoita kaiken laskemista tasan, vaan sitä että molemmat osallistuvat, ei niin että toinen kerää rahaa tililleen ja toinen maksaa kaiken tmv.) Jos tuloissa eroja maksetaan niiden mukaan, jos toisella pienemmät tulot niin toinen maksaa enemmän jne.



Minua ahdistaisi ajatus yhteisestä tilistä, haluan pitää raha-asiat ominani vaikka niissä ei mitään salattavaa olekaan.

Minusta tämä tapa on reilumpi ja helpompi, ei tarvitse toiselta kysellä lupia tai toisen kanssa jokaisesta satasesta erikseen sopia.



Minua ahdistaisi ihan hirveästi, jos koko ajan pitäisi neuvotella, onko toisella jotain aikeita rahankäytön suhteen tai mihin mikäkin kymppi on käytetty.

Meillä yhteiset menot pistetään puoliksi ja kumpikin käyttää loput omat rahansa miten lystää eli maksaa oman auton kulut, puhelinlaskut, vaatteet, säästää yms. Olen ammatiltani kirjanpitäjä, joten yksinkertainen kirjanpito ei ole iso homma. Samalla pysyy hanskassa se, miten paljon mihinkin menee rahaa.



Miehellä ja minulla on erilaiset mielenkiinnon kohteet, joten rahan käyttökin on erilaista. Minä nautin, kun minulla on ihan omaa rahaa, jonka käytöstä voin päättää itse. Oma isä oli pihi ja kyttäsi myös lasten rahankäyttöä, joten en halua kuulla rahan tiimoilta yhtään poikkipuolista sanaa. Onneksi oma mies ei sitä edes tee.



Me on vuosien varrella kokeiltu kaikki mahdolliset versiot ja tämä on ehdottomsti meille paras. Pääasia, että jokainen perhe löytää itselleen toimivan tavan rahan suhteen.

Jossain ketjuissa on ollut, että yhteisten rahojen perheessä rahaa saa käyttää omiin menoihin siten, että esim. yli satasen ostoista keskustellaan puolison kanssa. Minusta tuo on kamalaa. Itse ostan vaatteita harvoin, mutta sitten kun ostan, niin ostan kerralla kaiken. Kerralla saattaa mennä monta sataa euroa. En kyllä kaupassa haluaisi miehelle soitella, että saanko ostaa samalla kertaa kengät ja talvitakin. huh.