Otetaanko vauva huostaan jos asuu yksiössä eikö ole varaa isompaan asuntoon?

Vauva-lehdessäkin oli juttua perheestä, joka asuu kolmestaan yksiössä. Ei neliöt ole tärkeitä, vaan se, että vauvalla on hyvä koti=kunnollinen huoltaja, joka huolehtii lapsen ravinnosta, terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista.

ei tullut sossut oven taa...

Me asuttiin talossa, jossa ei ollut pesutiloja eikä lämmintä vettä. Eivät edes rahaa antaneet, kun pyysimme ne itse tänne katsomaan.



No, tuosta on jo yli kymmenen vuotta aikaa.

Tulin muutamia vuosia aiemmin raskaaksi ja tuolloin asuin vielä pienehkössä yksiössä vieläpä lemmikkieläimen kanssa, joten tein olosuhteiden pakosta abortin. Miesystäväni painosti minut siihen, mutta jos asuntoni olisi ollut isompi, niin olisin pitänyt lapsen ja tarvittaessa jättänyt miehen (hän uhkasi jättää minut, jos en tee aborttia). Pelkäsin aivan samaa asiaa kuin ap tuolloin, vaikka olenkin täysin raitis, en tupakoi, tulot ovat ihan ok, vietän säntillistä elämää ja olen henkisesti tasapainoinen. Tuntui siltä, ettei vaihtoehtoja oikein ollut kuitenkaan ja että asunto ei ollut riittävän hyvä lasta ajatellen plus että sosiaaliviranomaiset puuttuisivat asiaan, jos neliömäärä olisi liian pieni. :(

Asunnon neliömäärään eivät viranomaiset puutu, mikäli olosuhteet muuten ovat kunnossa, eli ruokaa on kaapeissa ja puhtaat vaatteet lapsella. ym. Eli voit ap olla huoletta.

Ei sen takia että elät yksiössä, vaan sen takia että olet vastuuton rahankäyttäjä ja totaalisen pihalla, miten tän yhteiskunnan hommat toimiin....

"otetaanko vauva huostaan jos asuu yksiössä..." HALOO???

Yksiössä asuminen vauvan kanssa ei ole lastensuojeluasia. Ei myöskään se, että luottotiedot ovat vanhemmalta menneet.



Jos elämäntilanteessasi on jotakin muuta huolestuttavaa niin mahdollisesti voi lastensuojelu olla mukana teidän elämässä. Huostaanottoja tehdään aniharvoille lastensuojelun asiakkuudessa oleville lapsille.



t:lastensuojelun sosiaalityöntekijä

jollekulle tulee edes mieleen tuollainen? :D Me asumme kaksiossa vauvan kanssa, siispä meidänkin lapsi pitäisi ottaa huostaan! VARSINKIN koska joka toinen viikonloppu tämän katon alle ahtautuu kaksi lasta lisää. Iik!

Sossun laskukaavojen mukaan ihmisten kuuluukin elää ahtaasti..

Enimmäispinta-ala kahdelle 57 neliötä.

Tulin muutamia vuosia aiemmin raskaaksi ja tuolloin asuin vielä pienehkössä yksiössä vieläpä lemmikkieläimen kanssa, joten tein olosuhteiden pakosta abortin. Miesystäväni painosti minut siihen, mutta jos asuntoni olisi ollut isompi, niin olisin pitänyt lapsen ja tarvittaessa jättänyt miehen (hän uhkasi jättää minut, jos en tee aborttia). Pelkäsin aivan samaa asiaa kuin ap tuolloin, vaikka olenkin täysin raitis, en tupakoi, tulot ovat ihan ok, vietän säntillistä elämää ja olen henkisesti tasapainoinen. Tuntui siltä, ettei vaihtoehtoja oikein ollut kuitenkaan ja että asunto ei ollut riittävän hyvä lasta ajatellen plus että sosiaaliviranomaiset puuttuisivat asiaan, jos neliömäärä olisi liian pieni. :(

Teit abortin siksi että vauva ei mahtunut sun yksiöön?!?

No eipä olis tullut mieleenkään sen takia tehdä... Siis moni muu syy kyllä kävi mielessä kolmisen vuotta sitten kun testi näytti positiivista. Mies jätti, opiskelut kesken ja tukiverkosto olemattoman pieni... Ei edes tullut mieleen siinä kaiken keskellä murehtia miten 27 neliötä riittä mun ja spanielin lisäksi vielä vauvalle.

Mietin kaikkea mahdollista ja valitettavasti tuntui siltä, että se 30-neliöinen asunto vanhassa talossa ei olisi riittävän kokoinen ja riittävän hyvin varustettu pienelle vauvalle, varsinkin kun on lemmikkikin vielä samassa huoneistossa. Lisäksi tärkeimpinä syinä toki mies uhkasi jättää minut ja tukiverkosto minullakin oli tuossa vaiheessa pieni. Pelkäsin, että joutuisin luopumaan vauvasta, jos jossain tulisi puheeksi asunnon koko jne., vaikka asunto muuten olikin siisti ja muutoin elämä kunnossa. Oikeasti harmittaa asia vieläkin; olin aivan hukassa tuolloin sen raskauden kanssa ja tokihan kyseinen päätös harmittaa suunnattomasti edelleen.

Mietin kaikkea mahdollista ja valitettavasti tuntui siltä, että se 30-neliöinen asunto vanhassa talossa ei olisi riittävän kokoinen ja riittävän hyvin varustettu pienelle vauvalle, varsinkin kun on lemmikkikin vielä samassa huoneistossa. Lisäksi tärkeimpinä syinä toki mies uhkasi jättää minut ja tukiverkosto minullakin oli tuossa vaiheessa pieni. Pelkäsin, että joutuisin luopumaan vauvasta, jos jossain tulisi puheeksi asunnon koko jne., vaikka asunto muuten olikin siisti ja muutoin elämä kunnossa. Oikeasti harmittaa asia vieläkin; olin aivan hukassa tuolloin sen raskauden kanssa ja tokihan kyseinen päätös harmittaa suunnattomasti edelleen.

mitä sä olet nähnyt tuollaisessa selkärangattomassa mulkvistissa? Siis jos kukaan mies ikinä painostaisi mua tappamaan vauvan niin se olis kyllä entinen mies. En pystyisi enää pitämään sitä mitenkään viehättävänä tai varteenotettavana kumppanina jos ei tunne mitään vastuuta omista tekemisistään eikä lämpöä pientä elämää kohtaan.

Eihän 30 neliötä ole mikään pieni yksiö, ihan tilava se on. Asuimme vauvan kanssa samankokoisessa asunnossa ja hyvin mahduttiin.



Kompakti tai jopa pieni yksiö on alle 20 neliötä, mutta voisin sinnekin mahtua vauvan ja miehen kanssa, jos muita vaihtoehtoja ei olisi.



i]Mietin kaikkea mahdollista ja valitettavasti tuntui siltä, että se 30-neliöinen asunto vanhassa talossa ei olisi riittävän kokoinen ja riittävän hyvin varustettu pienelle vauvalle, varsinkin kun on lemmikkikin vielä samassa huoneistossa. Lisäksi tärkeimpinä syinä toki mies uhkasi jättää minut ja tukiverkosto minullakin oli tuossa vaiheessa pieni. Pelkäsin, että joutuisin luopumaan vauvasta, jos jossain tulisi puheeksi asunnon koko jne., vaikka asunto muuten olikin siisti ja muutoin elämä kunnossa. Oikeasti harmittaa asia vieläkin; olin aivan hukassa tuolloin sen raskauden kanssa ja tokihan kyseinen päätös harmittaa suunnattomasti edelleen.

[/quote]

mitä sä olet nähnyt tuollaisessa selkärangattomassa mulkvistissa? Siis jos kukaan mies ikinä painostaisi mua tappamaan vauvan niin se olis kyllä entinen mies. En pystyisi enää pitämään sitä mitenkään viehättävänä tai varteenotettavana kumppanina jos ei tunne mitään vastuuta omista tekemisistään eikä lämpöä pientä elämää kohtaan.

[/quote]

Siis tuo myöhempi kommentti liittyen pienehköön yksiöön (noin 30 neliömetriä) ei ole provo ja kyseessä eri henkilö kuin ap. Rehellisesti sanoen (uskomatonta, mutta totta) jopa reilut 60 neliömetriäkin sai miettimään, että onkohan sekään riittävästi nykynormien näkökulmasta, jos siinä ei olisi erillistä huonetta lapselle. Nykyäänhän näyttäisi olevan normina se, että lapsella on oma huone. Joillekin kavereille on saanut selitellä ja puolustella yli 60-neliöisen kaksion riittävyyttä kahdelle aikuiselle ja vauvalle.

Ei ainakaan neuvolassa kysytty, eikä synnytyssairaalassa.

väkivaltainen tai myy itseäsi kotonasi lapsen silmien alla. Ja lapsi pitää ruokkia ja pitää puhtaana kelinmukaisissa vaatteissa eikä lasta saa jättää heitteille. Asunnon koolla ei ole asiaan merkitystä

Luota itseesi, sä pärjäät kyllä ja eihän tuosta pääse kuin ylöspäin :)