Siis miten teette muistiinpanoja kirjoista alkaessanne tehdä gradua?

Tutkimusongelma on lähtökohta. Lähteistä etsitään vastauksia tutkimuksen kysymyksiin. Vanha tutkijapolvi käytti muistiinpanokortteja: yksi asia/muistiinpano yhdelle kortille. Näitä ns. neulakortteja oli helppo sitten lajitella ja poimia tarpeen mukaan kulloistakin lukua kirjoittaessa. ATK-aikana tietysti kannattaa käyttää tietokonetta apuna. Yksi muistiinpanokortti-ideaa käyttävä (ilmainen) atk-sovellus löytyy täältä:   http://www.memomagister.com

mulla artikkeleleita tulostettuna tuossa kasassa ja loput kovalevyllä.

Samalla tavalla, kun olet tehnyt esseitä, kandintyön (tv.)jne.

Hahaa!

Tai esim useita artikkeleita yhdistävässä excelissä. Jotkut käyttää kortisto-ohjelmia, muta mä en ole jaksanut opetella niitä käyttämään, ja excell ajaa tarkoituksen mulla. Jokaisesta lähteestä oman tiedostonsa, jossa on bibliografiset tiedot ja muistiinpanot sivunumeroittain. Itse merkkaan niihin asiasanat sesn mukaan, mistä lukuja tai asiasanakokoanaisuuksia kuvittelen tutkimuksessa vastaan tulevan

että mulla oli vinopino kirjoja lainassa kotona, en siis tehnyt erikseen mitään muistiinpanoja alkuun.



Mutta näin ei varmaan ole tarkoitus tehdä gradua? Eikö pitäsi jotenkin tehdä muistiinpanoja, palauttaa kirjat ja sitten käyttää niitä muistiinpanoja kun lähteitä lainaa. Ja siis tietysti kirjoja lainataan myös jatkossa, kun gradun sisältö elää, mutta se alkuunpääseminen on ylivoimaista. Mistä tää homma oikein alkaa ja etenee.

"En mä mitään kirjoja lue"

Hahaa!

Olen tosissani. Miksi pitäisi kirjoja lukea? Graduni perustuu pääasiassa artikkeleihin.

Tai esim useita artikkeleita yhdistävässä excelissä. Jotkut käyttää kortisto-ohjelmia, muta mä en ole jaksanut opetella niitä käyttämään, ja excell ajaa tarkoituksen mulla. Jokaisesta lähteestä oman tiedostonsa, jossa on bibliografiset tiedot ja muistiinpanot sivunumeroittain. Itse merkkaan niihin asiasanat sesn mukaan, mistä lukuja tai asiasanakokoanaisuuksia kuvittelen tutkimuksessa vastaan tulevan

Nyt on noloa myöntää, mutta enpä osaa käyttää excelliä noin hyvin. Wordiin kai sitten jotenkin merkittävä järkevästi.

ap

että tein word-dokkarin joka kirjasta. Nimeksi tekijä & kirjan nimi. Vas. sarakkeeseen sivunnro, ja viereen muistiinpanot.



Ne kirjat, joita eniten käytin, olivat omia. Niihin tein merkinnät marginaaliin ja pieni tarralappu kirjan väliin oikealle sivulle. Tarvittaessa kirjoitin tarralappuun haku/-asiasanan.



Word-dokkarista oli sitten helppo siirtää kommentit varsinaiseen tekstitiedostoon.

Hei, jos olet graduun asti päässyt opinnoissasi, olet varmaankin tehnyt jo kirjallisen viestinnän harjoitustyöt, proseminaarityön, kandintyön ja graduseminaarin esitelmät..? Eli jonkinlainen haju varmaankin on jo tutkielman tekemisestä. Aiheesta ja tutkimusongelmasta se lähtee, Ensin on tutkimusongelma, kysymykset ja sitten lähdetään etsimään niihin vastauksia lähteistä.

 Koko prosessi riippuu myös pääaineestasi, mikä se olikaan? Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen tutkimus? Historiallinen vai tekniikan alaa? Taiteentutkimusta? Valaise vähän.

Kannattaa käydä toisessa yliopistossa, missä on sama tiedekunta, katsomassa valmiita graduja. Sitten, kun löytyy sopiva, niin kopiokone laulamaan. Ekalle sivulle sitten pitää muistaa vaihtaa nimi yms. tiedot.

Kannattaa tehdä hyvät muistiinpanot, sillä muuten sulla menee monenkertaiseen työhön aikaa. Eli merkitse itsellesi täydellinen lähdeviite, kun kirjaat ylös tarvittavan kohdan. Tee heti aluksi lähdeluettelo, zotero ja muita ohjelmia on, jossa voit pitää viitetietokantaa. Kunhan teet sen sähköisenä ja teet sen siinä muodossa, jossa se gradussa tulee olemaan.

Itse teen muistiinpanot sähköisistä lähteistä (artikkelit, e-kirjat jne.) suoraan pdf-tiedostoon. Tähän on olemassa useita ohjelmia. En tulosta siis kaikkea ja tee sinne merkintöjä. Jos on monenlaista asiaa, niin kannattaa tehdä joku muistiinpanojärjestelmä, esim. värikoodeilla.

Jos et tunne näitä käytäntöjä, yliopistosi kirjastossa auttavat. Yleensä on tarjolla tiedonhakukurssejakin. Auttavat myös näiden ohjelmistojen kanssa. Jos et pärjää tällä ohjeistuksella, on teilä varmasti joku it-tuki, josta voit kysyä opastusta. Meillä it-tuki päivystää kirjastossa. Voit myös kysyä kokeneemmalta opiskelijalta. Ainakin minulta tullaan usein kysymään kirjastossa, että mikä toi ohjelma on, miten tää tehdään. Kohteliaasti kun kysyy, niin ei haittaa, vaikka työni keskeytyy.

Tapoja on varaan monia.

Itse olen aina tehnyt kirjalliset työt siten, että mietin ensin aiheenrajauksen ja tutkimuskysymykset (ne voivat toki tarkentua työn edetessä). Sitten teen alustavan disposition eli sisällysluettelon: mitä haluan tästä aiheesta sanoa. Sitten alan selailla lähdekirjallisuutta ja teen ihan luetelmaviivoin lyhyesti siihen dispositioon muistiinpanoja niiden oikeiden lukujen alle. Tyyliin "Tästä ja tästä aiheesta Hakasen teoria 2002: sivut 44 - 47". Sitten lähden kirjoittamaan ensimmäistä, muokattavaa versiota muistiinpanojen avulla, samalla lähdekirjallisuutta siis lukien.

Ei niitä lähdeteoksia tarvitse tai kannata lukea kannesta kanteen eikä tosiaan tarvitse lukea ja omaksua asiaa kokonaisuudessaan ennen kirjoitusprosessin aloittamista. Siinä samallahan sinä sitä tutkielmaa teet ja kirjoittaminen on osa asian hahmottamista. Silmäile lähdekirjojen sisällysluetteloa: mistä voisit löytää nimenomaan omaan työhösi sopivaa materiaalia ja tietoa. Googlettamalla ja etsimällä samantapaisia töitä ja tekstejä löydät myös lisää lähteitä (niiden toisten tekstien lähdeluettelot).