JouluJUHLASSA kerrankin ihmisillä JUHLAvaatteet

Tätä toivoisin meidän kouluunkin. Myös kevätjuhlissa olen aina ollut äitikummajainen siistissä koltussa. Muilla mammoilla yleensä trikootunika ja leggarit, suomalaisnaisten univormu arkeen ja juhlaan.

Se on kumma että jos menee koulun juhliin toimistotyövaatteissaan niin näyttää ylipukeutuneelta muiden ruttufarkkuihin verrattuna.



Nopeasti opittiin koulun tavoille eli erityisen rentoihin "juhla"-vaatteisiin kun huomasimme ekanluokan kevätjuhlassa että olin suunnilleen ainoa jolla oli korolliset pikkukengät ja mekko ja miehellä pikkutakki.

Ekat lasten juhlat ja oltiin tosi noloja, kun oltiin pukeuduttu arkisempiin juhlavaatteisiin ja muut olivat paikalla flanellipaidoissa ja farkuissa. Yläasteella oli itsenäisyysjuhlat ja olin laittamassa taas hieman juhlavammat vaatteet, mutta tyttö sanoi, että ovat liian juhlavat ja oikeassahan tuo oli. Olisin tuntenut itseni tosi typeräksi niissä vaatteissa, kun muut olivat poolokauluspaidoissa ja farkuissa. En tajua miksi. Toiset näkevät vaivaa juhlien järjestämiseen ja me kutsutut tullaan sinne arkivaatteissa, osa tosi tökeröissä vaatteissa.

Vai onko se vain maalla tapana ja kaupungeissa osataan pukeutua tilanteen mukaan?

Heidän juhlastaan tässä on kyse. Jos joku aikuinen nyt tulee kaikessa kiireessä farkuissa ja neulepaidassa, niin eipä tuo nyt haittaa. En menetä siitä yöuniani.



Itse pähkäilin kauan joulujuhlavaatteitani, kun olin ollut pukeutuneimmasta päästä kevätjuhlassa. Mietin pitkään, laittaisinko vain juhlavan paidan ja siistit farkut, mutta vaihdoin sitten neulemekkoon,ja osuin kerrankin oikeaan. Neuleita oli lähes jokaisella äidillä päällä, monella mustat, suorat housut, osalla hame. Sen sijaan juhlamekkoja ei ollut kenelläkään, muutamalla jokin silkkinen pusero ja mustat housut.



Minusta on tärkeää myös sopeutua sinne enemmistön joukkoon. Juhlaan on kiva pukeutua, mutta se pukeutuminen tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille. Jakkupuvuissa päivänsä viettävät haluavat ehkä sujahtaa silkkimekkoon, kun lähtevät juhliin. Jos sen sijaan työpäivänsä viettää farkuissa ja villapaidassa, voi se tunika ja legginsit tuntua aika juhlavalta. Tärkeintä on se, että kunnioittaa tilaisuutta sillä siistimmällä pukeutumisella. En siis tuomitse niitä tunika-leggins-pukeutujiakaan. Jos asu on siisti ja tilaisuutena lapsen juhla, niin ihan ok asu. Itsenäisyyspäivän juhliin se nyt ei tietenkään kelpaisi mutta eipä niitä siellä nähtykään.

Se, että vanhempien päivän asut ja illan asut eivät miellytä silmää on aika toisarvoista.



Hienoa, että äidit ja isät tulevat paikalle, osallistuvat lasten juhlaan. Ei mun lapsuudessani vanhemmat tulleet joulujuhlaan, kun piti olla töissä - silloin työ meni kaiken edelle. Kyse siis korkeastikoulutetuista vanhemmista Helsingissä ns arvoalueella.