Mitä ajattelet ihmisestä, joka kertoo sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Kommentit (9)
Eikä varmaan helppoa ole hänen läheisilläkään.
valitettavasti jos ei ole lähiomainen, ottaisin etäisyyttä. Olen pahoillani, mutta en jaksa sekaantua MT potilaiden ongelmiin.
Mieheni serkku sairastaa kaksisuuntaista. Sain tietää tämän vasta vähän aikaa sitten, eikä tämä tieto muuttanut millään lailla käsitystäni hänestä. Mielestäni serkku on edelleen herttainen ja mukava.
Myönnän kyllä olevani niin epäluuloinen, että jos ainut asia, mitä tietäisin vaikka henkilöstä X ennen kuin olen tavannut hänet, olisi että tällä on kaksisuntainen mielialahäiriö, niin saattaisin hetken miettiä kuinka läheisissä väleissä haluaisin olla tämän kanssa.
Jos olisi joku mulle tärkeä ihminen, niin yrittäisin olla tukenakin miten vaan osaisin, mutta ennen kaikkea ottaisin silti ihmisen ihmisenä kaikkine puolineen ja mieluiten niihin hyviin kuitenkin enemmän keskittyen, eikä siis todellakaan minkään pelkän dg:n kautta ajatellen ja suhtautuen. Siten kuin toivoisin että itseenikin suhtauduttaisiin jos mulle sattuisi sellainen tulemaan, eli mahdollisuuksien mukaan niin tavallisesti kuin vaan voi. Välittävästi.
enpä sen enempää. Jos hän haluaa jutella asiasta enemmän niin kuuntelen toki.
Se, että kertoo asiasta, nostaa pisteitä jo paljon. Ymmärrän paremmin häntä. Mulla oli yks mun mielestä ihmeellinen luokkakamu. Tykkäsin hänestä ja meillä oli hauskaa, mutta yhtäkkiä hän tiuskaisi jotain. Olin hämilläni. Aloin pitää viileämpiä välejä, koska en halunnut tulla uudestaan tyrmätyksi yllättäen.
Nyt 20 päästä hän on kertonut olevansa adhd. Kaikki palaset loksahtivat paikalleen. Ja meillä on ihan kivaakin. Aloin arvostaa häntä uudelleen.
lempeä ihminen, mutta välillä vauhti päällä välillä enempi makoili. Maalla ja maalaistalossa ei se niin kummoista ollut. Yksin kaupungissa varmaan kurjempaa
rasittava ympäristölleen.