Euroedustajalta asiallinen kirjoitus pakkoruotsista

"Kieliriita syvenee



Kataisen hallitukselle ominainen kielipolitiikka sai jatkoa, kun 28.6. hallituksen asetuksella päätettiin aikaistaa pakkoruotsia yhdellä vuodella. Syyslukukaudesta 2016 alkaen jo kuudesluokkalaiset siis aloittavat pakolliset ruotsin opinnot. Päätöstä ajoivat RKP ja Folktinget, joka julkaisi viime vuonna 25:en vaatimuksen listan, joihin tämä päätös sisältyi.



Pakkoruotsin aikaistamispäätökselle ei ole opetuksellisia perusteita, muun muassa kieltenopettajat arvelevat kielitaidon ratkaisun myötä vain heikkenevän. Tällä päätöksellä ruotsin opetusta ei nimittäin lisätä, vaan sen oppimäärä vain levitetään entistä useammalle vuodelle. Tuntien lisäämistä aletaan epäilemättä vaatia seuraavaksi.



Ruotsin kieli on jatkuvasti ollut oppilaille tehdyissä kyselyissä inhotuimpien aineiden joukossa. Halu altistaa yhä nuoremmat koululaiset pakolliselle ruotsille perustuu siihen, että nuorempien ei arvella vielä osaavan suhtautua kriittisesti siihen mitä heille opetetaan. Itse kylläkin pidän selvänä, että normaalijärkinen 12-vuotias ymmärtää jo aivan kirkkaasti, ettei pakkoruotsille ole järjellisiä perusteita. Asia ei nimittäin ole järin monimutkainen.



Pakkoruotsin aikaistaminen on jälleen uusi virheliike, joka todennäköisesti vain kasvattaa ruotsin kieltä kohtaan tunnettua tarpeetonta vastenmielisyyttä, johon RKP:n kielipolitiikka on keskeisin syy. Ilman koko ihmiselämän läpileikkaavaa pakkokoneistoa (kouluruotsi, lukioruotsi, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kielikokeet, virkamiesten kielivaatimukset) kenelläkään tuskin olisi pahaa sanottavaa ruotsin kielestä itsestään. Mutta ennen kuin tämä sortavaksi koettu järjestelmä puretaan, ihmiset käyvät yhä ärtyneemmiksi – ja hyvästä syystä!



On vaikea käsittää, mihin pakkoon perustuva kielipolitiikkamme oikeasti tähtää. Sen ymmärtää jokainen, etteivät likimainkaan kaikki ruotsia elämässään tarvitse. Noin 2/3 suomalaisista asuu yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia ei puhuta nimeksikään. Eivätkä kaksikielisissäkään kunnissa kasvavat nuoret tavallisessa arjessaan ruotsia tarvitse – paljolti koska RKP vaatii edelleen ruotsinkielisten nuorten eristämistä omiin kouluihinsa.



Itse olen kasvanut kaksikielisellä Kirkkonummella mutta ensi kertaa elämässäni minua on pyydetty puhumaan ruotsia vasta kun tulin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi, jonka jälkeen ruotsinkielinen media on usein pyytänyt haastatteluja. Valitettavasti en vain osaa niitä kaikista pakko-opinnoista huolimatta antaa yhtään sen paremmin kuin pakkoruotsia puolustava pääministerimmekään. Emmekä suinkaan pääministerin kanssa ole ainoat; valtaosa etenkin miespuolisista oppilaista saa ruotsista surkeat arvosanat.



Mikään pakottamisen määrä ei voi pysäyttää maailmaa muuttumasta. Kuinka tahansa lujasti hallitus haluaakin menneisyyteen takertua, lopulta se luiskahtaa käsistä. Ruotsi ei enää ole porttimme länteen, vaan Suomi on itsekin aivan yhtä kiinteä osa kansainvälistynyttä maailmaa. Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta ruotsinkielisenä Impivaarana - tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.



Se 69 % suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.



Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?"





http://www.sampoterho.net/?p=2080