Professori: "pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä"

osaan englantia, saksaa ja ranskaa nykyään ja ruotsikin vääntyy oikein hyvin.



Jos olet paska ruotsissa, olet aika varmasti paska myös ranskassa/saksassa/venäjässä, eikä sua varmaan edes kiinnosta lukea kieliä (paitsi ehkä englantia, jota oppii telkkarista paremmin kuin koulussa).

osaan englantia, saksaa ja ranskaa nykyään ja ruotsikin vääntyy oikein hyvin.

Jos olet paska ruotsissa, olet aika varmasti paska myös ranskassa/saksassa/venäjässä, eikä sua varmaan edes kiinnosta lukea kieliä (paitsi ehkä englantia, jota oppii telkkarista paremmin kuin koulussa).

Kun nimenomaan se pakkoruotsi vie tilan sieltä lukujärjestyksestä. Eihän kyse ole siitä, onko paska ruotsissa vai ei, vaan siitä, että sen tilalla pitäisi olla mahdollisuus lukea jotain hyödyllisempää kieltä.

osaan englantia, saksaa ja ranskaa nykyään ja ruotsikin vääntyy oikein hyvin.

Jos olet paska ruotsissa, olet aika varmasti paska myös ranskassa/saksassa/venäjässä, eikä sua varmaan edes kiinnosta lukea kieliä (paitsi ehkä englantia, jota oppii telkkarista paremmin kuin koulussa).

Kun nimenomaan se pakkoruotsi vie tilan sieltä lukujärjestyksestä. Eihän kyse ole siitä, onko paska ruotsissa vai ei, vaan siitä, että sen tilalla pitäisi olla mahdollisuus lukea jotain hyödyllisempää kieltä.

Jos ei tarvitse lukea ruotsia, tuskin lukee mitään muuta kieltäkään. Tämähän on vain minun mielipiteeni, mutta lähinnä nämä ruotsin vihaajat ovat yleensä muutenkin huonoja vieraissa kielissä.

Mokomasta muinaisjäänteestä (pakkoruotsi) sietäisi hankkiutua eroon.

Jos ei tarvitse lukea ruotsia, tuskin lukee mitään muuta kieltäkään. Tämähän on vain minun mielipiteeni, mutta lähinnä nämä ruotsin vihaajat ovat yleensä muutenkin huonoja vieraissa kielissä.

Ei se ole mikään mielipidekysymys. Jos B-kieli säilyy pakollisena, niin silloin luetaan ruotsia TAI jotain muuta kieltä. Miten tämä on niin vaikeaa tajuta? Eikä täällä kukaan ruotsia vihaa, ainoastaan sen pakollisuutta. Vai vihaanko myös esim. espanjaa, koska en halua sitä pakolliseksi aineeksi?

lähinnä nämä ruotsin vihaajat ovat yleensä muutenkin huonoja vieraissa kielissä.

Ai, kuten tuo aloituksessa lainatun kommentin sanonut ranskan kielen professori? Varmaan tosi huono kielissä.

Monet englannissa hyvät ovat vitosen, kutosen tasoa ruotsissa, kun kokevat sen pakoksi. Mitä järkeä on käyttää yhteiskunnan varoja koko ikäluokan pakkoruotsiin, kun sillä rahalla saataisiin lisää oppitunteja niille, jotka ovat enkussakin heikkoja (10-20 % ikäluokasta)sekä etenkin resursseja muiden, hyödyllisempien kielten opiskeluun.



Toki ruotsikin olisi yksi vaihtoehto ja sitä voisi olla erilaajuisina kursseina siitä kiinnostuneille.



t. Kieltenope

pakko lukea B-kieltä? Ei ole muissakaan maissa pakko. Englanti riittäisi ihan hyvin niille kielissä lahjattomille, jotka mielummin lukevat esim. luonnontieteellisiä aineita.



Sitä paitsi kouluruotsissa ei ole kovin paljon luettavaa, että en oikeasti käsitä miksi pitää kauhea haloo pitää tästäkin. Ne lahjattomat, jotka ei osaa lukea läksyjään vain kitisee. Itsekin sain eximian lukematta yhtään. Helppoja älliä sillä aineella saa.

osaan englantia, saksaa ja ranskaa nykyään ja ruotsikin vääntyy oikein hyvin.

Jos olet paska ruotsissa, olet aika varmasti paska myös ranskassa/saksassa/venäjässä, eikä sua varmaan edes kiinnosta lukea kieliä (paitsi ehkä englantia, jota oppii telkkarista paremmin kuin koulussa).

Mitä argumettia tuo väitös siis tukee? Sitä että pakollinen ruotsi on hyvä vai ei?

Mutta pystyn kyllä tunnistamaan tuon argumentin johon sanasi liittyvät. Kutsuisin sitä "häpeä pakkoruotsin puolustuksena" argumentiksi. Eli kun ihmiset puhuvat pakkoruotsin epäkohdista käyttäen järkeä ja tieteellisiä perusteluja, yrittää vastapuoli sitten esiintyä eliitin edustajana joka vihjailee kyseen olevan älyllisestä vajavaisuudesta tai laiskuudesta. Parhaillaan argumentoija voi jopa myöntää pakkoruotsin olevan turhaa mutta vihjailee silti olevansa niin vahva ettei se hänen suuruuttaan horjuta. Aivan kuten monikulttuuri-intoilijat eivät keksi yhtään tilastoihin perustuvaa perustetta humanitaariselle maahanmuutolle mutta näyttelevät olevansa niin kovia jätkiä ettei se mitään haittaa vaikka Suomi muuttuisi Sudaniksi.

-

Ihmisillä vain nyt sattuu olemaan tosielämässä erilaisia tarpeita, erilaisia harrastuksia sun muuta sellaista. Jos jonkun harrastus ja mielenkiinto kohdistuu ruotsiin, se on OK mutta sitä ei tarvitse tuputtaa muille koska useimmat suomalaiset eivät tee sillä mitään. Aivan kuten nyrkkeilijälläkään ei ole oikeus tyrmätä vastaantulijoita ja haukkua heidän miehuuttaan (tai naiseuttaan) koska he eivät ole omistaneet satoja tai tuhansia tunteja elämästään nyrkkeilylle.

Itse olen suorittanut opintopisteitä viidessätoista eri kielessä mutta ymmärrän hyvin että toisia ihmisiä kiinnostaa esim.lintubongaus tai koruompelu. Ei ole tarvetta mennä elvistelemään mulkvistina.

On myös melko naurettavaa väittää että menestys yhdessä kielessä ennustaisi täysin menestystä toisessa. Noille muille mainitsemillesi kielille on paljon enemmän kysyntää (sen lisäksi ranskan oppimisessa auttaa huomattavasti korkea englannin kielen taso) ja 'paskuus' tai hyvyys riippuu siitä kuinka paljon tiettyä kieltä on lukenut, koska kielitaito ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus sillä tavalla kuin muisti tai laskutaito vaan paljolti luetun muistelua.

Olenpa vain sitä mieltä, että koulusta löytyy jokaiselle meistä epämiellyttäviä aineita, joita ei sen takia tulla koskaan poistamaan opetussuunnitelmasta.



Jollekin todella surkealle koululaiselle se yksi hyvä ruotsin numerokin voi olla pelastus, jos vaikka matikka ei niin suju tai lukeminen tökkii. Muutenkin annetaan koulusta sellainen kuva, että sieltä valmistuessa on jonkin sortin nero ja pitäisi jo viidennellä luokalla tietää, mitä elämällään haluaa tehdä. Jos kieliä haluaa oppia, niihin löytyy kyllä aikaa vapaa-ajaltakin. Mitään kieltä et koulun penkillä opi, niin että sitä voisi käyttää täydellisesti siinä maassa, jossa sitä puhutaan. Kielistä kiinnostuneelle on jopa se läpeensä paska ruotsin kieli todella hyvää treeniä. Mitä enemmän kieliä osaat - sen parempi.



Vai onko jonkun elämä oikeasti mennyt pilalla joidenkin kouluaineiden takia, joita oli pakko lukea? Monta sanaa osaat englantiakaan, jos et ole sitä kouluaikojen jälkeen ikinä käyttänyt?

pakko lukea B-kieltä? Ei ole muissakaan maissa pakko. Englanti riittäisi ihan hyvin niille kielissä lahjattomille, jotka mielummin lukevat esim. luonnontieteellisiä aineita.

Sitä paitsi kouluruotsissa ei ole kovin paljon luettavaa, että en oikeasti käsitä miksi pitää kauhea haloo pitää tästäkin. Ne lahjattomat, jotka ei osaa lukea läksyjään vain kitisee. Itsekin sain eximian lukematta yhtään. Helppoja älliä sillä aineella saa.

Erään tutkimuksen mukaan kaikkein kriittisimmin pakkoruotsiin suhtautuvat korkeimmin koulutetut.

Saman olen huomannut itsessäni. En kouluaikana kritisoinut pakkoruotsia ja sain ihan hyvät arvosanatkin. Nyt yliopisto käytynä ja elämän- ja työkokemusta hankkineena olen täysin pakkoruotsia vastaan. Mielestäni ei ole mitään perustetta, miksi kaikkien pitäisi lukea sitä pakolla. Nykyinen systeemi ei edes tuota ruotsin taitoisia ihmisiä, joten systeemi on täysin epäonnistunut. Vapaaehtoisuuteen perustuva systeemi tuottaisi kokonaisuutena parempaa ruotsin osaamista.

Olenpa vain sitä mieltä, että koulusta löytyy jokaiselle meistä epämiellyttäviä aineita, joita ei sen takia tulla koskaan poistamaan opetussuunnitelmasta.

Ruotsi on ainoa nimetty pakollinen kieli ja ainoa ei-universaali pakkoaine Suomen kouluissa. Siksi sitä niin laajasti vastustetaan. Ei pakkoruotsia olla poistamassa siksi, että se on oppilaille epämiellyttävä, vaan siksi, että sen pakollisuudessa ei ole mitään järkeä.

Kummatkin lapseni olisi halunneet ottaa yläasteella kolmannen kielen vapaaehtoiseksi. Mutta suurin osa koki, että ruotsi vie liikaa voimia, ei voi ottaa kolmatta kieltä. Eli moneen vuoteen ei ole saatu kielten ryhmää valinnaisaineena.



Moni olisi ottanut vieraan kielen valinnaiseksi, ellei ruotsi söisi resursseja. Tämä siis pienissä kouluissa, missä ei ole oppilaita niin paljoa, että löytyisi näitä kielistä todella innostuneita. Normaalimurkut ei ota kolmatta kieltä kun niitä potuttaa jo se ruotsi.



Isoissa kouluissa ei tätä ongelmaa varmaan ole.

osaan englantia, saksaa ja ranskaa nykyään ja ruotsikin vääntyy oikein hyvin.

Jos olet paska ruotsissa, olet aika varmasti paska myös ranskassa/saksassa/venäjässä, eikä sua varmaan edes kiinnosta lukea kieliä (paitsi ehkä englantia, jota oppii telkkarista paremmin kuin koulussa).

Kun nimenomaan se pakkoruotsi vie tilan sieltä lukujärjestyksestä. Eihän kyse ole siitä, onko paska ruotsissa vai ei, vaan siitä, että sen tilalla pitäisi olla mahdollisuus lukea jotain hyödyllisempää kieltä.

Jos ei tarvitse lukea ruotsia, tuskin lukee mitään muuta kieltäkään. Tämähän on vain minun mielipiteeni, mutta lähinnä nämä ruotsin vihaajat ovat yleensä muutenkin huonoja vieraissa kielissä.

Minua ärsyttää näissä pakkoruotsittajissa tuo asenne, että he leuhkivat miten osaavat 10 kieltä ja ne jotka eivät halua opiskella pakkoruotsia, ovat heidän mielestää laiskoja ja tyhmiä ja ties mitä.

Mutta kannattaisiko ottaa huomioon, että on erilaisia ihmisiä. Esim.

- sellaisia, joita kiinnostaa enemmän luonnontieteet, eivätkä ole erityisen kiinnostuneita kielten opiskelusta, vaikka kyvyt riittäisikin. Miksi he eivät voisi opiskella englantia + yhtä omasta mielestä kiinnostavaa kieltä (esim. saksaa)?

- sellaisia, joilla on suuria vaikeuksia jo yhdenkin vieraan kielen kanssa ja kolme olisi täysin mahdotonta. Miksi he eivät saisi valita sitä toista kieltä itse? Miksi vasta kolmannen kielen kohdalla saa tehdä valinnan?

osassa kunnnista ja se syö kielivalintoja samalla lailla kuin pakkoruotsikin.

Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA kertoo faktoja kielten opetuksessa Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.



http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_p…



Esim 86,9% luki 1994 A1-englantia vuonna 2009 luku oli jo 90,2%. Pakkoenglannista voi siis yhtä hyvin puhua.

Suomessa on myös pakkoenglanti suurimmassa osassa kunnnista ja se syö kielivalintoja samalla lailla kuin pakkoruotsikin.

Englanti on oikeasti lähes kaikille tarpeellinen kieli, ruotsi vain harvoille.

Englanti ei ole laissa määrätty pakolliseksi, mutta muita ryhmiä ei usein synny, koska kaikki haluavat valita englannin. Tällainen ratkaisu on kuitenkin demokraattinen, koska enemmistön valinnan mukaan mennään. Pakkoruotsi ei ole demokraattinen ratkaisu.

Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA kertoo faktoja kielten opetuksessa Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.

<a href="http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_p…" alt="http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_p…">http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_p…;

Esim 86,9% luki 1994 A1-englantia vuonna 2009 luku oli jo 90,2%. Pakkoenglannista voi siis yhtä hyvin puhua.

Vai olisiko sillä mitään tekemistä asian kanssa, että englanti oikeasti koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi kieleksi? Sitä halutaan opiskella, vaikka mitään lakiin perustuvaa pakkoa ei ole. Mikä tässä on ongelma? Oletko tyhmä vai esitätkö vain tyhmää? Ns. pakkoenglanti ei ole ongelma, koska sitä tarvitaan ja sitä halutaan lukea.