Lue keskustelun säännöt.
Akateeminen ateisti, kysymys sinulle (erityisesti tiedepuolella työskentelevät)
18.09.2012 |
Onko sinun vaikea ottaa vakavasti uskovaista tieteentekijää? Koetan päästä tästä ajattelusta itse eroon, sillä olen huomannut tiedemaailmassa, että jos ihminen on julkiuskovainen, en osaa ottaa häntä ammatillisesti vakavasti. Tulee mieleen, että kuinkahan "vietävissä" hän on muuten? Tai että pystyykö hän sittenkään rationaaliseen ajatteluun, kun uskoo olemattomiin.
Kommentit (10)
Tiedettä tehdään tieteen säännöillä ja ne ovat täysin selkeät, eikä niissä ole sijaa millekään vietävissä olemiselle. Sen näkisi heti. Usko sen sijaan on ihan eri asia, sen takiahan sitä nimitetäänkin uskoksi. Mun puolestani kukin saa tällä puolella olla yhtä vapaasti kuin muutenkin privapuoplellaan. Mua kiinnostaa tieteentekijissä vain se tiedepuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...se aate näkyi tutkimuksessa, samoin marxilainen näkökulma.
Toisaalta, tuskinpa se minunkaan tieteeni täysin umpiossa tai tyhjiössä on syntynyt (olen siis ap), joten sikäli kyllä täytyy olla kriittinen itseäkin kohtaan.
Huomasin vain tämmöisen päähänpinttymän itselläni ja mietin, että kuinkahan sen savustaisi ulos. Kiitos kommentoijille, lisääkin saa tulla.
eihän ateismikaan ole täysin vapaa uskosta.
Kuten ei ole myöskään joulupukkiin/menninkäisiin uskomattomuus.
Toistaiseksi en ole nähnyt yhtään hyvää tieteellistä tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin päätellä ettei jumalaa ole. Vaikka itse olen päätynyt ateismiin, niin eihän ateismikaan ole täysin vapaa uskosta.
Ai että kun olisi kätevää, jos minunkin alalla kilpailevan tutkimusryhmän pitäisi erikseen todistaa, että mitä vaan satun keksimään ei ole olemassa. Helpottaisi sensaatiomaisten megalöytöjen kehittelyä huomattavasti.
eihän ateismikaan ole täysin vapaa uskosta.
Uskovainen on ateisti vain yhtä uskoa pienempään määrään uskontoja kuin ateistit, joten molemmat ovat käytännössä yhtä ateisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa ateisti on ylivoimaisella enemmistöllä kaikkein uskovaisin.
Uskovainen on uskossa jeesukseen.
Ateisti on uskossa ei-jeesukseen-uskomiseen, lisäksi ateisti on uskossa ei-shivaan-uskomiseen, ei-wishnuun-uskomiseen, ei-buddhaan-uskomiseen ja näin loputtomiin.
Toisaalta, tarkemmin ajatellen myös uskovainen on MYÖS uskossa ei-shivaan-uskomiseen, joten eihän tässä saa eroa uskovaisen ja ateistin välille millään!
että ihmisaivoilla ei voi koskaan tietää onko jumalaa olemassa vai ei. Itse asiassa ihmisaivoilla ei voi myöskään tietää, onko olemassa vaikkapa joulupukin esikuvana toiminut henkiolento.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun puolestani kukin saa uskoa mihin haluaa kunhan ei tuputa uskoaan muille tai ainakaan ala fanaattiseksi.
Tiedän muutamia tutkijoita, jotka ovat niin auktoriteettiuskoisia ja suorituskeskeisiä, että eivät pysty tekemään oikeasti uraauurtavaa tiedettä, jossa pitäisi kyetä kyseenalaistamaan normeja ja totunnaista ajattelua. Ryhmissä toimiessaan ovat kyllä hyviä tylsän liukuhihnatyön tekijöinä.
Mutta näitä on myös ei-uskovissa, eikä uskovaisuus tuota ominaisuutta aiheuta vaan päin vastoin.
Itse en kohtele näitä ihmisiä mitenkään epäkunnioittavasti, enkä puhu heistä pahaa selän takana, mutta en myöskään ottaisi tällaista henkilöä työparikseni tekemään jotakin oikeasti merkittävää tutkimusta. Assistentiksi kyllä.
Toistaiseksi en ole nähnyt yhtään hyvää tieteellistä tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin päätellä ettei jumalaa ole. Vaikka itse olen päätynyt ateismiin, niin eihän ateismikaan ole täysin vapaa uskosta.