Annatko 18 vuotta täyttäneen lapsesi päättää ihan itse asioistaan?
Puututko vielä esim. seurustelusuhteisiin tms? Vai luotatko siihen, että lapsesi osaa huolehtia itsestään?
Kommentit (10)
seurustelusuhteensa asiat hän kyllä itse päättää, minun tehtäväni on neuvoa tarvittaessa. Samoin opiskelu- ja harrastusasiat.
Muuten niin kauan, kuin asuu kotona, me vanhemmat tietenkin päätämme paljon häntä koskevia asioita. Koitetaan pikkuhiljaa siirtää sitä vastuuta hänelle. Asuu kuitenkin kotona vielä pari vuotta, joten suurta kiirettä ei ole.
En ole varsinaisesti puuttunut hänen elämäänsä, mutta joskus kyselen hänen valinnoistaan.
enkä puutu mutta olen kiinnostunut ja tietää,että tarvittaessa autan ilman muuta.Ei ole kyllä kysellyt...
ikään pääsy ole se syy, vaan se, että koska muuttaa pois kotona. Jos asuu kotona vaikka 20-vuotiaana niin ei voi olla niin itsenäinen kuin yksin asuva 17-vuotias.
Kyllä mun oli tultava kotiin 23:ksi vaikka olinkin 20v kun asuin opiskelujen takia kotona.
annoin valtakirjan, jotta saa huolehtia itse rahoistaan enkä urki tekemisiään. Ei ole 15 vuoteen tehnyt mitään sellaista, mitä häpeäisin tai mikä kauhistuttaa, joten tuskin se nytkään aloittaa.
Sehän tekee mitä haluaa. Minulla ei ole mitään juridista oikeutta puuttua senikäisen tekemisiin. Siihen mennessä pitää olla kasvatukset kasvatettu.
Kasvatukset on tehty ja nyt sitten korjataan hedelmiä. Suuriakin päätöksiä tekee itse. Esim. meneekö armeijaan vai ei? Sanomme mielipiteen kyllä, jos sitä kysytään. Itse kärsin äidin päsmäröinnistä paljon. En halua samanlaista toteuttaa perheessäni. No, se armeija sitten on päätetty käydä.
Meillä kotona ollessaan mennään tämän talon säännöillä, eli kunnioitetaan talon rytmiä ja jääkaappia :D
Meillä on 2kpl 19-vuotiaita, jotka asuvat jo omillaan. Toinen yksin opiskelun takia, toinen avoliitossa.
Meillä 18v poika asuu vielä kotona, opiskelee ja elää siis hyvin pitkälti meidän rahoilla. Puutun sen verran että kotitöitä pitää tehdä, kouluun pitää mennä joka päivä ja meille kotiin ei raahata ketä tahansa tyyppejä viikonloppuisin hengailemaan. Pojan isosisko muutti 18vuotiaana jo pois kotoa ja oli paljon kypsempi tapaus, häntä lähinnä neuvoin raha- yms asioissa kun jotain kysyi. Tämä keskimmäinen, nyt siis 18vuotias poika taas on ihan teini vielä, saattaa sammuttaa aamulla herätyskellon ja päättää jättää koulun väliin, yhtenä lauantaina oli kutsunut lupaa kysymättä kahdeksan kaveria meille iltaa viettämään, meidän vanhempien kauppareissun aikana, eikä yhtään käsittänyt miksi moisesta olisi pitänyt keskustella etukäteen..siinä ne istuivat kaljoineen ja pitsalaatikoineen keittiön pöydän ääressä kun minä tulin kaupasta tuoreet kukkakimpun kanssa viettämään rauhallista koti-iltaa..eikä poika ollut infonnut asiasta sanallakaan:D välillä meinaa iskeä totaalinen epätoivo mutta kai tuo vielä aikuistuu.
ainakaan vielä ei ole ollut tarvetta puuttua.
luotan kyllä, mutta olen tehnyt selväksi, että aina saa apua, jos tulee sellainen olo, että tarvitsee.