Mammakerho ahdistaa

mutta tosiaan äitiporukoissa on jotain kummallista, tavalliset säännöt ei aina päde. Ja tosi usein tule hyljeksitty olo. Tilanne on mun kohdalla usein ajan kanssa alkanut tuntua ihan normaalilta ja olen vähitellen päässyt piireihin.

En mä oikein tunnista tuosta kuvauksesta niitä kerhoja, joissa minä olen käynyt ja joita vetänyt.



Ihan ensimmäiseksi pistää silmään, että käytät sanaa "piirit". Kerhot on tiloja, joissa äidit voi tavata toisiaan silloin jos huvittaa. Ei siellä ole mitään "piirejä" .Siellä voi olla kaveriporukoita, koska ihmiset näkee toisiaan puistoissa joka päivä, mutta hyvin harvoin ne ovat sellaisia kuppikuntia, etteikö niihinkin ihmisiin voi tutustua. Useimmat kerhossa kävijät eivät ole tunteneet toisia kävijöitä ennestään, vaan tutustuneet pikkuhiljaa.



Ihmisiin tutustuminen noin ylipäänsä vie puolesta vuodesta vuoteen. Vaikka olisi itse minkälainen sosiaalinen ihme, niin useimmat ihmiset tarvitsevat useamman tapaamiskerran että itse avautuvat. Se, että ennen tuota puolen vuoden rajapyykkiä ei oikein tunne oloaan kotoisaksi, ei ole muiden äitien syy, eikä mikään erityinen osoitus mistään syrjinnästä. Mikään ei ole vialla vaikka tutustuminen ottaakin aikaa, vaan niin vain asiat tuppaavat olemaan.



Suosittelen ap, että mietit oletko ehkä vähän herkkänä aistimaan toisista ihmisistä asioita, jotka eivät ehkä pidä ihan paikkaansa. Reippaasti vaan sinne kerhoon uudestaan ja uudestaan, siitä se lähtee. Ota vaikka itsellesi joku avustava homma kerhon ja kahvilan puuhista. niin sulla on siellä tekemistä ja tutustut siinä puuhastelun lomassa ihmisiin vähän helpommin, jos se nyt tuntuu vaikealta.

missä meininki on tuollaista.



Omat kokemukseni kerhoista, päiväkodin ja harrastuspiirien vanhemmista on erilaiset kuin ap:lla. Toki suomalaiset ovat helposti alkuun aina vähän varauksellisia muita/uusia kohtaan ja jos itsellä on vähän epävarma olo, sen voi tulkita väärin. Ja jos jossakin kerhossa tms. on jo ennestään äitejä, jotka ovat keskenään kavereita, onhan se selvää, että he juttelevat enimmäkseen keskenään.



Omalla kohdallani ainakin sovin usein treffit esim. seurakunnan päiväkerhoon jonkun kaverini kanssa. Mutta toisaalta, olen myös tutustunut moniin uusiin vanhempiin noissa "piireissä". Ja jos joku on itse aloitteellinen ja aloittaa keskustelun kanssani, olen aina vastaanottavainen ja jatkan keskustelua.



No, me tamperelaiset ollaan tunnetusti avointa ja rentoa porukkaa. Ehkä ap:n kokemukset ovat jostain muualta? :)

Kyllä ne sinut hyväksyy vaikkei ylitsevuotavasti pidäkään! Minäkin olen vähän epätavallinen äiti, ulkomaalainen ja tyyliltäni erilainen mutta silti olen lasten vuoksi käynyt erilaisissa äiti/lapsijutuissa. Ei minusta toki aina ole pidetty ja minua on katsottu halveksivasti pitkäänkin, mutta mitä sitten? Pääasia että lapsilla on aktivaatiota ja seuraa mikä on käsittääkseni tuollaisten tapaamisten tarkoituskin.

että tosiaan, tunnen minäkin yhden kerhon jossa meininki on ap:n mainitsemaa, ja se on seurakunnan kerho. Sinne yleensä mennään kaverin kanssa, juttelemaan kahvikupin äärellä kun lapset on ohjaajien kanssa. Siellä ei kyllä uusi ihminen tutustu kehenkään, ja minä en menisi sinne mielelläni yksin (jos en tuntisi ketään ennestään). En tiedä miksi juuri sinne on muodostunut tuollainen ilmapiiri. Sinne ois kyllä tuoreen äidin vähän ikävä tulla. Jos ap on sattunut ikäväkseen tullaiseen kerhoon, niin kannattaa kokeilla muitakin kerhoja. Vaikka ne äidit siellä on samoja, he käyttäytyvät eri tavalla eri paikoissa.

Kaipa sitten pääsin niihin, kun enää ei tunnu siltä. Tutustuin muihin käymällä kerhossa viikoittain sekä olemalla aktiivinen ja kiinnostunut muista. Kun uusia tulee mukaan, yritän jutella heidän kanssaan, jottei kukaan tuntisi oloaan epätervetulleeksi. Ehkä kuitenkin tulee hengailtua hiukan enemmän niiden jo tuttujen kanssa.

ja kauniin kampauksen kampaa

Lapsen takia siellä juurikin käyn, koska lapsi nauttii kovasti muiden lasten seurasta.



ap

Itseeni ei sovi mikään ap:n kuvauksesta (lapseni puen kyllä omasta mielestäni yleensä kivasti mutta yleensä käytettyinä hankittuihin vaatteisiin joiden ei edes tarvitse olla mitään merkkitavaraa eli ei kai sitäkään nyt sitten lasketa) ja silti on erilaisista mammakerhoista löytynyt seuraa, usein jopa samanhenkistä. Ehkä voisit tosiaan katsella muitakin kerhoja jos niitä teidän lähialueilta löytyy. Tai sitten vain hyväksyä sen, että meitä on moneen junaan eikä toisten tarvi olla ihan samanlaisia kun itse on

ja kauniin kampauksen kampaa

"rumat ne vaatteilla koreilee" - sanonnasta.

Noh, happamia sanoi kettu...

mitä paremmin menee, sitä vähemmän sitä tarvitsee näyttää

ja kauniin kampauksen kampaa

"rumat ne vaatteilla koreilee" - sanonnasta.

Noh, happamia sanoi kettu...